1. _Hallitus-muoto_ on yksvaltanen, hallitus-istuin perittävä
ja hallitsia itsevaltanen. Hänen vallassa on siis korkein sekä
lakia-laativa että ylimäinen tuomio- ja toimitus-voima. Keisarin
apuna hallituksessa on _Valtioneuvosto_, jolta keisari kysyy
neuvoa uutta lakia laatiessa ja asetuksia antaessa. Jäseninä siinä
ovat kaikki lailliseen ikään ehtineet _suuret ruhtinat_, kaikki
valtakunnan ministerit, ja muita keisarin nimittämiä suuri-sukuisia
ja korkea-arvoisia herroja, yhteesen 40 henkeä. Kirkollisia asioita
hoitaa _Pyhä Synoodi_, jossa keisari itse, kuin kirkon patriarkka,
istuu esimiehenä. Muita jäseniä ovat Nougorodin Pietarissa asuva
metropoliita, 3 arkkipiispaa, 1 piispa, nimittäin keisarin
rippi-isä, 1 arkkimandriita, ylimäinen sota-pappi ja 1 protohierei
eli tuomio-rovasti. Lain asioissa on _Johdattava Senaati_ korkein
tuomio-oikeus, ja talouden asioissa on _Valtio-ministeristö_ ylimäinen
toimitus-oikeus. Venäjällä on jo vanhastaan ollut, ennen kuin muissa
maissa, _oman tunnon eli sovinto-oikeuksia_, joiden tarkoitus on
sovittamalla estää riitoja nousemasta.
2. _Hallitsia_ on _Aleksander Toinen_ ja hänen lyhyin ja tavallisin
nimityksensä: _kaiken Venäjän keisari ja itsevaltias, Puolan tsaari
ja Suomen suuriruhtinas_; mutta laveammassa nimityksessä luetellaan
melkeen kaikki valtakunnan maakunnat ja lopussa nimittäiksen keisari
Norjan perilliseksi, Shlesvigin, Holsteinin ja Oldenburgin herttuaksi.
Keisarin pojat ja tyttäret ovat _suuria ruhtinoita_ ja _suuria
ruhtinattareita_, ja vallan perillistä sanotaan _cesaarevitsiksi_.
Keisarit asuivat ennen _Kremlin_ linnassa Moskovassa, vaan nykyjään
tavallisesti _talvi-hovissa_ Pietarissa.
3. _Tulot ja menot._ Valtakunnan tuloja ovat: _henki-rahat_ miesväeltä
sekä maalla että kaupungissa, josta maksusta kuitenkin ovat vapaat
kaikki vaimoväki, koko vapaa sääty, papit ja rikkaammat porvarit, jotka
viimeksi mainitut siihen siaan maksaavat porvari-rahaa; _aprakka_,
jota kannetaan kaikilta kruunun maata viljeleviltä talonpojilta, mutta
herrojen talonpojat maksavat aprakkansa heille; _viina- ja suola_-vero,
sillä Venäjällä ei saa syödä muuta suolaa eikä juoda muuta viinaa, kuin
kruunun tehtaissa valmistettua; _tulli-rahat_ ulkomailta tuoduista
ylellisyyden tavaroista, kartta-paperin, valtuus- ja palkinto-kirjojen
_lunastus; voitto_ postin kuletuksesta; _metsä-vero_ ja Wolga-virran
ja Kaspin meren _kala-arenti; tulot_ kruunun ruuti-, salpetteri- ja
peili-tehtaista, kulta-, hopea-, vaski- ja rauta-kaivannoista, ja
_vuokra_ kruunun myllyistä, aitoista ja muista rakennuksista. Kaikki
kruunun tulot yhteesen nousevat vuodessa noin 290 miljonaan hopea
ruplaan. — Menot ovat monenlaisia ja vaikeammat määrätä, sillä toisena
vuonna menee enemmän ja toisena vähemmän. Vuonna 1860 tekivät 305
miljonaa ruplaa hop., joista 101 milj. meni sotaväelle. Valtiovelkaa
on, paitsi 644 milj., joka on kiertävässä paperirahassa, noin 980
miljonaa, joiden vuotuinen korko tekee 58 milj. rupl. hop.
4. _Sotaväki_. Vuonna 1689, ensimäisen Pietarin noustessa
hallitus-istuimelle, ei Venäjällä ollut yhtäkään sota-alusta, eikä
seisovaa sotaväkeä muuta, kun 15 tuhatta jousimiestä, joiden sanotaan
olleen yhtä vahingolliset omalle hallitukselle, kun vihollisillekin.
Mutta Pietari hankki ensimäisen sota-aluksen Hollannista, erotti
kunnottomat jousimiehet palveluksesta, ja asetti heidän siaan hyvin
harjotetun pyssy-väestön, joka hänen viime vuosina sanotaan nousneen
200 tuhanteen mieheen. Siitä ajoin on Venäjän sotaväkeä lisättynä
lisäämistään niin että se ennen viime sotaa nousi noin miljonan
paikoille. Nykyjään on paitsi kosakkeja, noin 577,000 sotamiestä.
Sota-aluksia oli sillon suurempia ja pienempiä yhteesen 8 sataa vaan
nykyjään 313. Sotamiehiä otetaan sitomalla tarpeen mukaan, millon
enemmän millon vähemmän. Rauhan aikona on otettuna tavallisesti 8
ja välistä vaan 4 miestä tuhannesta; mutta sota-aikona 10 ja 12
tuhannesta. Linnotuksia eli västinkiä on monta, joista paraimmat ovat
Ruotsilta, Puolalta ja Turkilta voitetuissa raja-maissa, niinkun
_Kronstadt_ Retusaarella, _Riiga_ Liivinmaalla, _Brezc-litovsk_
Litauvin maalla, _Sevastopol_ Krimin niemellä. Sota-satamia on
niinikään monta. Paraimmat ovat: Suomen lahden rannoilla _Retusaari
ja Tallinna_; Mustan meren rannoilla _Sevastopol, Nikolaijev, Kerson
ja Taganrog_; Kaspin meren rannalla _Astrakan_ ja Jäämeren rannalla
_Arkangeli_.