Itämeren maat.
1. _Inkerin maa_, Suomen lahden, Rajajoen, Aaltojärven, Peippusen
ja Nevanjoen välillä, on tasasta alankomaata, joka kasvaa avaroita
havu-metsiä. Asukkaat ovat Suomalaisia ja tunnustavat Luteruksen
pahdistamaa uskontoa. Venäläisiä ja Saksalaisia asuu kaupungeissa. Tämä
maa on Pähkinä-linnan rauhasta, eli vuodesta 1323, ollut Venäjän vallan
alla; tuli vuonna 1617 Ruotsin vallan alle; mutta voitettiin heiltä
taas takasin vuonna 1703.
Kaupunkia: _Pietari_, perustettu vuonna 1703 Nevajoen suuhun, on
Euroopan suurimpia ja kauniimpia kaupunkia, keisarin ja Inkerin läänin
kuvernörin istuin, yliopisto, monta akatemiaa ja koulua, metropoliita
ja korkein papillinen hallitus, hyvä tehdas- ja kauppa-paikka,
500 tuhatta asukasta. Komeita kartanoita on monta: _talvi-hovi_,
jossa keisari tavallisesti asuu; _eräkäs-hovi_, jossa on puutarha
yläkerrassa; _marmori-hovi_, joka on tehty pelkästä kivestä ja
metallista, puuta siinä ei ole kipenettäkään; _Iisakin kirkko_,
suurin pohjos-euroopassa, rakennettu marmori kivestä 56 jalkaa
korkeiden kivi-pylväiden päälle; _Tsaari Pietarin_ vaskesta valettu
_kuva-patsas_ ja _Keisar Aleksanderin muisto-patsas_, tehty yhdestä
84 jalkaa pitkästä kivestä, on yli puolentoista sataa jalkaa korkea.
Tämä on korkein ykskivi-teos koko mailmassa. _Keisarin huvitus-hovin_
tienoolla on: _Gatshina ja Tsaarien hovi eli Tsarkoje-selo_, molemmat
Pietarista vähän etelään; _Pietarin hovi eli Petterhof_ ja _Rampova
eli Oranienbaum_, molemmat Suomen lahden rannalla; _Kamennoi Ostrova_,
saari Nevan suussa. Kaikissa näissä on hyviä kasvistoja ja kauniita
puistoja.
Muita kaupunkia on vielä: Retusaari eli Kronstadt, vahvasti perustettu
linnoitus Suomen lahden pohjassa, sota-laivaston satama, 50 t.a.
Pähkinä-linna eli Shlysselburg, vanhan aikunen linnoitus Nevan
niskalla. Täällä tehtiin Ruotsin ja Venäjän välillä ensimäinen rauha
v. 1323, jollon Suomen kansa jaettiin kummankin vallan välillä niin
että Ruotsi sai nykysen Suomen Suuriruhtinanmaan, ja Venäläiset kaikki
ne Suomalaiset, jotka asuvat nykysestä Suomen rajasta itään ja etelään
päin, 5 t.a. Narva, varustuksilla vahvistettu kaupunki Narva-virran
suussa, muistettava tappelutanner vuonna 1700, 5 t.a.
2. _Wiron maa_, tasanen ja joksensa viljava alanko. Narva-virran
länsi-puolella. "Maa-rahvas" eli Wirolaiset ovat Suomen heimoa ja
tunnustavat Luteruksen puhdistamaa uskontoa, mutta herrat maalla ja
kaupunkilaiset ovat Saksalaisia. _Hiidenmaan_ (Päiväsalon) saaressa
asuu ruotsalaisia.
Kaupunki: _Tallinna eli Rääveli_, vanhan aikunen, Tanskan kuninkaan
Woldemarin vuonna 1218 perustama kauppa-kaupunki, hyvä satama, jossa
osa Venäjän sota-laivastoa lepää talvella, viepi ulkomaille pellavan ja
hampun siemeniä, eloa ja nahkaa, 23 t.a.
3. _Liivin maa_, Peippusen, Riigan lahden ja Dyyna-virran välillä, on
epätasaista ranta-maata, mäkiä, kankaita, soita, järviä ja peltoja
on vuorotellen. Ikivanhat asukkaat _Liiviläiset_, jotka ovat Suomen
heinoa, ovat häviämässä. Uudemmat asukkaat _Lettiläiset_ ovat Venäjän
sukua. Aatelisto ja kaupunkilaiset ovat _Saksalaisia_. Uskonto
Luteruksen puhdistama. Tähän kuuluu myös _Kurensaaren eli Saarenmaan_
viljava saari.
Kaupunkia: _Riiga_, lähellä Dyyna-virran suuta, kuvernörin asunto,
lavea kauppa, sokeri- ja verka-tehtaita, 60 t.a. — _Tartolinna eli
Dorpat_, ihanassa laksossa liki Peippusen rantaa, vanha ruotsin vallan
aikaan perustettu yli-opisto, peili-tehdas, 12 t.a.
4. _Kuurin maa_, Riigan lahden ja Itämeren välillä, on yleesen
tasasta ja viljavata maata, mutta keskellä on hiekka-harju. Asukkaat
Kuurilaiset ovat Venäjän heimoa, vapaa sääty osaksi Puolalaisia
ja toiseksi osaksi Saksalaisia. Kolmannes osa kansaa pysyy Paavin
uskonnossa, mutta kaksi kolmannesta tunnustavat Luteruksen puhdistamaa
uskontoa.
Kaupunkia: _Mitau_, hiekka-kankaalla, pienen puron varrella, oli ennen
omantakeisien iso-herttuiden, vaan nyt ainoasti maaherran asunto, 30
t.a. — _Libau_, Itämeren rannalla, hyvä kauppa, 12 t.a.
Suuri-venäjä.
Wolkonski-metsä jakaa sen kahteen palstoon. Pohjos-osa, ja etenkin
sen koillis-puoli on yhden muotoista metsätöntä alamaata ja kolkkoa
kangasta. Etelämpänä, maa-harjun rinteillä kasvaa avaroita metsiä,
joista pyydetään paljon kallis-nahkasia eläviä. Walkea-meren rannoilla
ja Wiena-joen varsilla käypi jo maata viljeleminen. Asukkaat, joista
enin osa tunnustaa Greekan uskontoa, ja muutamat ovat vielä pakanoita,
ovat enimmäkseen Suomen sukua. Walkean meren länsi-puolella majailee
_Lappalaisia_ ja sen itä-puolella _Samojediläisiä_. Lappalaisista
etelään päin asuu _Karjalaisia_ ja Samojedien etelä-puolella
_Syrjäläisiä eli Syrjäniä_. Venäläisiä asuu ylen ympäriseen.
Kaupunkia: _Arkangel_, 9 peninkulmaa Wiena-virran suusta, maaherran
asunto, Pohjos-venäjän paras kauppa-kaupunki, josta Englannilaiset
ja Hollannilaiset noutavat tervaa, talia, hylkeen rasvaa, rautaa ja
turkiksia. Tehtaissa valmistetaan sokeria, purjeita ja köysiä. —
_Mesen_, yhtänimisen virran varrella, myöpi muukalaisille turkiksia,
mursun hampaita, hylkeen rasvaa ja höyheniä. — _Kolari_, Turjan
niemellä, kauppa yhtäläinen, kuin edellisellä. — _Savodoi eli
Petruska_, Äänisen länsi-rannalla, Aunuksen läänin maaherran asunto,
puuskien eli tykkien valanto, 7 t.a. — _Nougorod_, Wolkova-joen
niskalla, kävi ennen laveata kauppaa, maaherran asunto, 10 t.a.
— _Pleskova_ (suomeksi Pihkava), Welika-joen suussa, maaherran
asunto, oli ennen varakas, jota isot markkinat vielä muistuttaa, nyt
pienenlainen, 10 t.a. — _Wologda_, Suchoona-virran varrella, maaherra,
15 t.a.
Saaria: _Novaja Semlja_, on kymmenen kuukautta lumen alla, melkein
autio ja ruohoton. Rannoilla pyydetään valkeita karhuja, mursuja,
hylkeitä ja vesi-lintuja Täällä majailee ainoasti metsä- ja
kala-miehiä, eivätkä nekään kaiken vuotta. _Waigatsh ja Kalgujeva_ ovat
yhtäläiset, kun edellinen.
Etelä-osa on Venäjän väki-rikkain maa. Wolga, Okâ, Dnieper ja
Don-virtojen varsilla tekee vilja hyvän terän, ja hedelmä- ja
tammi-puita kasvaa metsissä. Asukkaat, joita on 20 miljonaa, ovat
enimmiten _Venäläisiä_. Ainoasti idässä on _Suomalaisia_ ja etelässä
vähän _Tatarilaisia_.
Kaupunkia, joissa on maaherra ja lukio, on 13, nimittäin: _Jaroslavl_,
Wolgan varrella, 30 t.a. — _Kostroma_ (lue _Kastrooma_), niinikään
Wolgan varrella, 12 t.a. — _Nishnei-Nougorod_, Okâ-virran suussa,
suuret markkinat, joilla vaihetaan Aasian ja Euroopan tavaroita, 27
t.a. — _Wladimir_, Kläsmä-joen varrella, ennen ruhtinoiden asunto, 12
t.a. — _Twêr_, Tvertsaa-virran suussa, 17 t.a. — _Moskova_, yhtänimisen
joen varrella, perusteltu 1156, ennen Pietaria Venäjän pääkaupunki,
jossa keisari vieläkin kruunataan, yli-opisto, metropoliita, monta
tehdasta, hyvä vaihto-kauppa, 400 kirkkoa, 380 t.a. Sisimäinen osa on
nimeltä _Kreml_. — _Tambova_, 13 t.a. — _Tûla_, mainio rauta-paja,
jossa valmistetaan pyssyjä sotaväelle, 50 t.a. — _Kalûga_, Okâ-virran
varrella, 35 t.a. — _Smolensk_, Dnieper-virran rannalla, 25 t.a. —
_Woronesh_, lähellä Don-virtaa, vanhan aikuinen, 40 t.a. — _Kursk_,
lähellä Desnaa, suuret markkinat, 25 t.a. — _Orel_ (lue Arjol),
Okâ-virran varrella, 30 t.a.
Länsi-venäjä.
1. _Litauvin maa_, (Liettua) Nieman ja Wiilia-virtojen varrella, on
hyvin metsästä ja soista maata. Maan asukkaat, Litauvilaiset, ovat
Venäjän heimoa; mutta kaupunkien asukkaat ovat Puolalaisia, Juutalaisia
ja Saksalaisia.
Kaupunkia, jossa on maaherra, on 3: _Kowno_, Wilia-virran suussa, 7
t.a. — _Wilno_, Wilia-virran varrella, oli ennen Litauvin ruhtinoiden
asunto, ja on vieläkin kaunis kaupunki, jonkunlainen kauppa, lääkärien
akatemia, 50 t.a. — _Grodno_, Niemanin varrella, verka-, silkki- ja
sametti-tehtaita, suuret markkinat, 15 t.a.
2. _Walkea-venäjä_, on, niinkuin edellinenkin metsänen ja soinen.
Pripets-virran varrella on suurimmat suot koko Euroopassa.
Maaherran kaupunkia: _Witebsk_, Dyyna-virran varrella, 15 t.a. —
_Minsk_, 13 t.a. — _Mohilev_, Dnieper-virran varrella, katoliikiläinen
arkkipiispa, 23 t.a.
3. _Wolyynia ja Podoolia._ Maa on yhtäläistä, kun edellinen, mutta
viljavampaa. Eloa, liinaa ja pellavaa viljellään paljon. Asukkaat ovat
Rusniakeja eli sekaantuneita Venäläisiä ja Puolalaisia. Aatelisto ja
porvarit ovat selviä Puolalaisia.
Maaherran kaupunkia on 2: _Shitomiir_, nahka-tehtaita ja hyvä kauppa,
95 t.a. — _Kaminiets_, vahva linnoitus 16 t.a.
Pieni Venäjä.
Asukkaat, pienet Venäläiset ja Kasakat, ovat ahkeroita karjan
kaitsioita ja pitävät paljon mehiläisiä, mutta viljelevät myös eloa,
pellavaa, hamppua, humaloita, tupakkaa ja hedelmä-puita. Moniain
paikoin saavat salpetteriä maasta.
Kaupunkia, joissa on kuvernöri: _Kiiew_, Dnieper-virran varrella,
Venäjän vanha pääkaupunki, yli-opisto metropoliita, ja kuuluisa
luostari, jonka maan alaisissa kammioissa säilytetään pyhien miehien
ruumiita, joita jumaliset asukkaat käyvät ahkeraan kumartamassa, lavea
kauppa ja markkinat, 44 t.a. — _Charkova_ (Harkova), Donets-virran
varrella, yli-opisto ja suuret markkinat, 23 t.a. — _Pultava_, mäen
kukkulalla Worskla-virran varrella, linnoitettu, kuuluisa tappelu 1709.
Pietar ensimäisen ja Kaarle kaksitoistakymmenennen välillä, 9 t.a. —
_Tshernigow_, Desna-virran varrella, saippua-vaaprikka, 11 t.a.
Eteläinen Venäjä.
Eteläinen Venäjä jaetaan tavallisesti kolmeen pienempään osaan:
_Bessarâbia, Uusi Venäjä_ ja _Donskan kasakoin maa_, joista keskimäinen
taas jaetaan myös kolmeen vielä pienempään osaan: _Cherson,
Jekaterinoslavl ja Tauria_.
Bessarâbiaksi sanotaan Dniester ja Pruth virtojen ja Mustan meren
välillä olevata, hyvää vilja- ja viina-maata. Vanhat asukkaat puhuvat
huonoa latinaa; mutta viime vuosina on tänne muuttanut paljon
saksalaisia, venäläisiä ja puolalaisia maja-miehiä. Läänin kuvernöri
asuu Kishinevan kaupungissa, 42 t.a. — _Chotim_, vahvasti varustettu,
tappelu 1739, 15 t.a. — _Bender_, niinikään vahvoilla varustuksilla,
15 t.a. — _Akierman_, linnoitettu, 25 t.a. ennenvanhaan ruomalainen
maja-paikka, nimeltä Alba Julia.
_Uudeksi Venäjäksi_ sanotaan ranta-maata Dniester-virran suusta
Don-virran suuhun. Tämä Tatarilaisten asunto-maa valloitettiin
1783. Paitsi Tatarilaisia on tänne muuttanut paljon greekalaista,
armenilaista, venäläistä ja saksalaista maja-väkeä. Maa on, kuin
eteläinen ranta-maa ainakin, lihavata, ja kantaa viljalta vehnää,
pellavaa, silkkiä ja hedelmäpuita. _Krimin-niemi_ on etenkin
mieluisa maa. Siellä kasvaa kesämaan hedelmiä, niin kuin viina-
ja viikuna-puita. Eläimistä ovat merkittävät: kamelit ja aasit,
hienovillaset lampaat ja silkkikarvaiset vuohet. — Kaupunkia: _Odessa_,
paras kauppa-paikka Mustan meren rannalla, 70 t.a. — _Nikolajew_,
sota-satama Bog-virran suussa, 30 t.a. — _Cherson_, Dnieper-virran
suussa, sota-satama, kuvernörin asunto, lavea kauppa, 29 t.a. —
_Jekaterinoslavl_, kuvernörin asunto, verka- ja sukka-teko, 12
t.a. — _Simferôpol_, kuvernörin asunto, keskellä Krimin nientä, 9
t.a. — _Taganrog_, hyvä kauppa-paikka ja sota-satama Assovan meren
koillis-päässä. — _Sevastôpol_, vahvasti perustettu sota-satama, 40
t.a. — _Kertsh_, ankara kauppa-paikka Krimi nniemen itä-reunalla.
— _Baktshi-sarai_, Tatarilainen kaupunki, oli ennen omituisien
ruhtinoiden asunto; siinä on vieläkin mahometiläinen _mufti_ eli
ylimäinen pappi ja 31 mahometiläistä kirkkoa, 4 safjaani-, 1 pyssy-
ja 1 veitsi-tehdas. Vaikka rakennettu ihanaan laksoon ja kauniiseen
puistikkoon, on se kuitenkin kohin kolkko, kuin huoneiden ikkunat,
itämaiden tavan jälkeen, ovat pihan puolella, eikä kuin muualla kadun
puolella.
_Donin Kasakain maa_, metsätöin, suola lähteillä täytetty kangas,
jolla Kasakat ja Kalmukit kaitsevat karjojansa. Viina-puita kasvaa
paljon. Kasakoin ataman eli päämies asuu _Novo Tsherkask_ nimellisessä
kaupungissa, jossa on 18 t.a.
Astrakan ja Kaukasia.
Kapea maan suikale, Assovan ja Mustan meren rannoilta aina Ural-virran
lähteille. Maa on paraaksi osaksi suolainen, tuskin, ja tokkopa
tuskinkaan vilja-maaksi kelpaava lakeus. Etelässä kasvaa kuitenkin
kesämaan hedelmiä, niinkuin viikunoita, oliivi-puita, mantelia,
viina-puita ja silkki-pensaita. Seiven saalis on hyvä Wolga-virrassa.
Sen rannoilla viljellään tupakkaa, sinappia ja muita ruohoja.
Ural-vuoresta saadaan platinaa, rautaa ja vaskea. — Asukkaat, joiden
paras, miltei vaan ainoa elatuskeino on karjan korjuu, ovat Mustan
meren rannoilla _Kasakoita_, Kaspian meren rannoilla, Wolga-virran
lounat-puolella _Kalmukkia_ eli Koirankuonolaisia, Wolga-virran
toisella puolella niinikään Kaspian meren rannoilla _Kirgisiläisiä_ ja
Bashkiiriä. Maata viljeleviä ovat taas seuraavaista kolme Suomalaista
kansaa: _Watjalaiset_ Urali-virran keski varrella; _Tshuvashilaiset_
Wolga-virran varrella, ja Tsheremissiläiset Kaaman-virran varrella.
Moniaisiin paikkoin Wolga-virran ympäristölle ovat myöhempinä aikoina
muuttana Venäläistä ja Saksalaista maja-väkeä, jotka ovat ahkeroita
maan viinan viljeliöitä.
Kuvernörin kaupunkia on seuraavat 5: _Stavrôpol_, kauniit kasvistot,
viinan ja silkin viljelys, 7. t.a. — _Astrachan._ 7 peninkulmaa
Wolga-virran suusta, käypi laveata kauppaa Aasiassa ja pyytää kaloja
Kaspian merestä, sota-satama, 37 kristin uskoista kirkkoa, 15
mahometin uskoista rukous-huonetta ja 1 intialainen pagodi-temppeli.
Asukkaat, joita on 45 tuhatta, ovat monta eri kansaa, joiden joukossa
on Intialaisia, Persialaisia ja Armenialaisia. — _Saratow_, hyvä
kala-paikka Wolga-virran varrella, pitää vaihto-kauppaa Moskovan ja
Astrakanin välillä, 42 t.a. — _Orenburg_, Ural-virran varrella, käypi
kauppaa Aasiassa. Täälla asuu myös mahomettiläinen mufti eli ylimäinen
pappi, 12 t.a. — _Samâra_, Wolga-virran varrella, myöpi paljon eläimiä
ja sammin mätiä eli kaviaaria, 10 t.a.
Kasan ja Permia.
Kaama, Wiätkä ja Wolga-virtojen ympärillä. Ilma on kylmää ja maa
auhtoa; mutta Urali-vuorista saadaan paljon kultaa, platinaa ja
kalliita kiviä. Asukkaat ovat enimmäkseen Suomalaisia, niinkuin
pohjoisessa _Syrjäniläisiä, Permiläisiä ja Woguleja_ Kaama-virran
lähteillä, _Wotjäkejä_ Wiätkä-virran varrella, _Tsheremissejä_
Wolga-virran pohjois-puolella ja Kaama-virran suupuolella, Tshuvasheja
ja Mordviinejä läns-puolella Wolga-virtaa. Muu kansa on _Tatarilaisia,
Kasakoita ja Venäläisiä_. Kuvernöriä on 5, jotka asuvat seuraavissa
kaupungeissa: _Perm_, Kaama-virran varrella ja vaski-pajoja, 10 t.a.
— _Wiätka_, yhtänimisen virran varrella, käypi kauppaa Arkangelissä,
10 t.a. — _Kasan_, Kasanin joen suussa, yli-opisto, 66 kirkkoa,
10-mahometiläistä rukous-huonetta, valmistaa saipuata, kyntilöitä,
nahkoja, puuvilloja, lampaan villoja ja ruutia, 50 t.a. — _Simbirsk_,
Wolga-virran varrella, 17 t.a. — _Pensa_, vuoren kiteiden eli
kristallien hionta, 11 t. asujanta.
Puolan maa.