1. _Kansoja._ Venäjän avarassa maassa asuu monta eri-kansaa. Enin osa,
47 miljonaa, on _Venäläisiä_, joita sanotoan _suuriksi, pieniksi ja
valkeiksi Venäläisiksi_ sen paikan nimeltä, jossa asuntoa pitävät.
Näihin on luettava myös _Kasakoita_ joku 3 miljonaa, jotka majailevat
Dnieper-virran tienoilla, Don ja Ural-virtojen varsilla ja Mustan meren
koillis-rannalla. Siihen vielä _Lettiläisiä ja Litauvilaisia_ 1 ½ milj.
_Turkkilaisia_ Krimin niemellä ja Tauriassa 1 ¼ milj. _Suomalaisia_,
maanharjun pohjois-puolella ja Wolga-virran varsilla, yli 2 milj.
_Juutalaisia_ siellä täällä ja enin Puolan raja-maissa 1 ½ milj.
_Saksalaisia, Mustalaisia, Kalmukkeja_ ja muita muukalaisia yhteesen 2
miljonaa. Koko väkiluku nousee Euroopassa 64 miljonaan.
Kun Venäjällä asuu paljon meidän heimolaisia, niin liitetään tähän
erityinen luettelo, osottava mitä sukua ne ovat ja kuinka paljon
kutakin sukua.
_Selviä Suomalaisia_:
Wirolaisia, Wirossa 633,500.
Karjalaisia, Arkangelin, Nougorodin, Aunuksen
ja Tverin läänissä 171,700.
Savakoita, Äyrämöisiä ja Inkeriläisiä, Inkerissä 90,200.
Wepsäläisiä, Aunuksen ja Nougorodin läänissä 15,600.
Watjalaisia, Pietarin läänissä 5,200.
Liiviläisiä, Liivin ja Kuurin maalla 2,100.
Yhteensä 918,300.
_Suomalaisia heimokansoja_ noin 1 ½, miljonaa, joiden seassa
Mordvalaisia 480,000; Tshuvasheja 430,000; Wotjakeja 187,000;
Tsheremissejä 165,000; Syrjänejä ja Permiläisiä 124,000 j.n.e.
2. _Säätyjä._ Vapaa sääty on Venäjällä kahtalainen, nimittäin:
_suku-aateli ja virka-aateli_. Ensimäinen näitä, johon kaikki vanhimmat
ja kuulusimmat suvut kuuluvat, saadaan jo syntyessä, ja kulkee
miespolvesta miespolveen; toiseen päästään kruunun palveluksella, sillä
kaikki sekä sota-upseerit että virkamiehet ovat aatelin arvoisia,
ja jaetut 14 arvo-luokkaan. Upseerien lapset ovat myös aatelia,
ja virkamiehien 8 ensimäisessä luokassa; mutta ei 6 ala-luokan
virkamiehien lapset. Suku-aatelista on enin osa _ruhtinoita_, ja vaan
pienempi osa _kreiviä ja parooneja_. Venäjän vapaa sääty on hyvin
rikas ja heidän hallussa on melkein koko maa. Muuten ei vapaalla
säädyllä ole muuta etu-oikeutta, kuin ettei heitä tehdä sotamiehiksi.
_Porvarien_ sääty on jaettu kuuteen luokkaan, heistä saapi ainoasti
kauppamiehet lunastaa itsensä vapaiksi sotaväestä. _Talonpojan_ sääty
on kahta laatua: 1) _vapaita_ talonpoikia, johon luokkaan luetaan
kaikki ne, joilla on oma ostama maa, kaikki muualta muuttaneet siirto-
eli maja-miehet, ja kaikki veroa maksavaiset paimenkansat Tauriassa
ja Sipirjassa, ja 2) _kruunun_ talonpoikia, johon luokkaan luetaan
ne, jotka viljelevät kruunun maata, sijoteltu sotaväki, palveluksesta
eronneet sotamiehet ja niiden lapset, käsitöillä eläväiset talonpojat
ja Sipirjaan tuomitut asukkaat.
3. _Elatuskeinoja._ Paras elatuskeino ja rahan saalis on maaviljelys,
joka menestyy paraiten keski- ja länsipuolella. Vaikka sitä ei
sielläkään harjoiteta yhtäläisellä taidolla ja ahkeruudella, kun
muissa Euroopan sivistyneissä maissa, niin saadaan kuitenkin eloa 350
miljonaa tynnyriä vuodessa, ja venäjän jauho-kulia kuletetaan ympäri
Euroopaa. Pellavaa ja hamppua kasvatetaan Länsi Venäjässä noin 2
miljonaa leiviskää, ja humaloita ja tupakkaa paljon Pienessä Venäjässä.
Nummi-juuria, joista tehdään sokeria, viljellään myös paljo. Kasviston
ja puistoin hoito on Krimin niemellä aivan hyvä. Silkkiä kasvatetaan
Kaukaasiassa noin 6 tai 7 tuhatta naulaa.
Karjan kaitseminen on maaviljelyksen rinnalla paraita, ja paikka
paikoin, niinkun kaakkos-kankailla, ainoa elatuskeino. Hevonen
on siellä mieluinen eläin. Suuria hevois-laumoja juoksentelee
kankailla, niinkuin muitaki metsän eläimiä. Kun eivät ole kenenkään
omia, niin kasakat ja muut asukkaat pyytävät niitä permillä eli
ansoilla ja totuttavat työhön. Sarvi-karja on suurta ja hyvää,
etenkin Etelä-venäjässä. Lampailla on yleesen karkea villa, mutta
hieno-villasia lampaita on viime vuosina tuotu ulkomailta. Tauriassa
on kuitenkin hieno-villasia lampaita ja silkki-karvasia vuohia. Sikoja
syötetään paljon Don-virran varrella. Mehiläisiä, joista saadaan
hunajata, hoidetaan paljon. Kameelit ja aasit ovat etelässä tavallisia
eläimiä.
Kalan saalis on hyvä, etenkin sampi-saalis Wolga- ja Ural-virroissa
ja Kaspin meressä, joista kapa-sampia ja sammin mätiä eli "kaviaria"
viedään ulkomaillekin. Muuten pyydetään sorvia ja sardellia Mustasta
merestä, silliä ja makrilliä ynnä muita tavallisimpia meri-kaloja
Valkeasta merestä ja lohia Vienan virrasta.
Metsästäminen on yhtä hyvä ja etusa, kun kalan pyyntö, mutta ainoasti
pohjos- ja kaakkos-puolella, jossa on paljon lintuja ja muita metsän
eläimiä, joiden nahoista venäläiset saavat hyviä turkin aineita sekä
itselleen että muillekin myödä. Etelä-venäjässä ajetaan villisikoja ja
Jäämerestä pyydetään hylkeitä ja valaskaloja.
Ural-vuorista, etenkin niiden keski-osasta, kaivetaan paljon
kultaa, hopeaa, platinaa, vaskea, rautaa, lyijyä ja kalliita kiviä.
Marmori kiveä, kalkkia ja kivihiiliä saadaan Ural-virran rannoilta,
ja alabaster-kiveä Okâ-virran varrelta. Salpetteriä valmistetaan
pienessa Venäjässä. Suoloja sekä säretään Ural-vuorista että kuivataan
sula-lähteistä kaakkois-kankaalla.
Työ-tehtaita eli vaprikoita on kyllä 8 tuhatta; mutta ne eivät
riitä koti-tarpeeksikaan. Niissä valmistetaan enimmiten puumuli- ja
silkki-vaatetta, nahkoja, kynttilöitä, öljyä, karkeita hamppu- ja
pellava-palttinoita, köysiä, lasia, peiliä, posliinia ja tupakkaa.
4. _Kaupan käynti_ on Venäjällä joksenkin vilkas, mutta enimmiten
vieraiden vallassa. Muiden maiden kauppiaat lähettävät laivansa
Venäjän satamoihin, ostamaan sieltä kaikenlaista valmistamatonta,
eli luonnon kasvattamaa ainetta, joita he sitten, vuoden tahi parin
kuluttua, tuovat takaisi valmistettuna tarvekaluiksi. Niin noutavat
ulkomaalaiset Jäämeren rannoilta, _Arkangelin_ satamasta, metsän
antimia, niinkun laivan aineita, tervaa, potaskaa, hylkeen rasvaa ja
turkiksia; vähän hamppua, purjevaatetta, köysiä ja rautaa. Itämeren
valkamoista, _Pietarista, Tallinnasta eli Räävelistä, Riigasta ja
Liibausta_ tuotetaan, paitsi metsän antimia, myös paljon eloa, pellavaa
ja hamppua, pellavaan ja hampun siemeniä ja niistä tehtyä öljyä,
talia, saipuata, raavaan vuotia, pajutettuja nahkoja, turkiksia,
purje-vaatetta, ja köysiä sekä vähän metallia ja metalli-kaluja. Mustan
meren satamoista, jotka ovat _Odessa, Taganrog ja Kertsh_, kuletetaan:
vehnää, pellavaa, villoja, talia ja pajutettuja nahkoja. Kaspin meren
rannoilta, _Astrakan_- ja _Kisliär_-nimisistä satamista, tuodaan
rautakaluja ja kankaita. Maata myöden viedään Preussin maalle lautoja
ja malkoja, Itävaltaan pajutettuja nahkoja ja raavaita, Turkin maalle
ja Aasiaan puumuli-vaatetta ja muita teoksia. — Ulkomailta tuodaan
Venäjälle juomia, paineita eli väriä, puumulia ja puumuli-kankaita,
silkkiä ja silkki-vaatetta, valmistamatonta eli hiekka-sokeria, kahvia,
ryytiä ja muita siirtomaiden tavaroita. Teelehtiä tuodaan maa-matkaa
Kiinan maasta.
Sisämainen kaupan käynti on joksenkin vireä Wolga-, Dyna- ja
Wiena-virroilla, niinkun myös kanavilla ja Pietarissa Moskovaan
saattavalla rautatiellä. Yleesen ovat kaikki Venäjän virrat, paitsi
Dnieper, aluksilla kulettavia. Laiva-liikettä varten on Dnieper-virran
koskia perattuna ja sulku-laitoksia tehtynä. Paitsi sitä on kaivettu
830 penikulmaa kanavia, joista paraimmat ovat: _Kubinskan, Marian ja
Wishnii-volotshotskan_ kanavat, jotka yhdistävät Wolga-virran haaroja
Suomen lahteen ja Jäämereen menevien virtojen kanssa. _Aaltojärven_
kanava, jolla vältetään vaarallinen kulku Aaltojärvellä, menee Wolkovan
suusta Nevajoen niskalle. _Beresinan_ kanava, Dnieper-virtaan juoksevan
Beresinan ja Dynan välillä. Näiden kanavien avulla käypi Pietarista
aluksilla kulkeminen sekä Jäämereen että Mustaan ja Kaspin mereen.
5. _Uskonto. Greekan katoliikiläinen_, eli niinkuin Venäläiset itse
sitä nimittävät,_"oikea uskonto"_ on valtakunnan pää-uskonto, sillä
siihen kerran kastettu ei saa enään siitä luopua. Sitä tunnustaa 48
miljonaa ihmistä, joiden luku nousee vuodesta vuoteen myös siten,
että lapset, jotka syntyvät vanhemmista, joista toinen, olkoonpa
mies tahi vaimo, on Greekalainen, ristitään siihen uskontoon.
Mutta laillinen turva ja suojelus on sallittuna kaikille muillekin
uskon tunnustajoille, kuitenkin muutamilla välipuheilla. Niin
eivät esimerkiksi muut, kuin Greekan uskolaiset saa pitää kirkon
kelloja Pietarissa ja muissa paikoissa, jossa Greekan uskonto on
pää-uskontona. _Luterilaisia_ asuu 1 ¾ miljonaa Itämeren maissa.
_Roomin katoliikiläisiä_, eli kuin tavallisessa puheessa sanotaan
_paavin uskolaisia_, on noin 3 miljonaa Länsi-venäjässä. _Mooseksen
uskolaisia_ 1 miljona myös Länsi-venäjässä. _Mahometin_ oppilaisia
liki 3 miljonaa Tauriassa ja Krimin niemellä, ja _pakanoita_ 1 miljona
Aasian raja-maissa.
Greekan uskonnon ylimäinen päämies eli patriarkka on keisari itse, ja
kirkon hengellinen oikeus on Pietarissa asuntoa pitävä _pyhä johdattava
synodi eli kokous_. Synodin alla on 51 hiippakuntaa ja konsistoriumia,
joiden päämiehet ovat taikka _metropoliitoja, arkkipiispoja tai
piispoja_. Metropoliitoja on 3, nimittäin Pietarissa, Moskovassa ja
Kiievassa, arkkipiispoja 28 ja piispoja 38, tavallisia pappia 120,000,
kirkkoja 34,000 ja rukoushuoneita 9,000. Luostaria, joiden päämiehet
ovat _arkkimandriitoja, igumeneja_ ja _igumenjoja eli nais-igumeneja_
on noin 500. — Katoliikiläisillä on 6 piispaa, 100 luostaria ja 900
pitäjän kirkkoa. — Luterilaisilla on 3 hiippakunnan hallitusta. —
Juutalaisilla 600 synagoogaa, 2,000 rukoushuonetta, 950 rabbiinia eli
pappia ja 3,900 koulua. Mahomedin uskolaisilla 4,700 moskieta eli
kirkkoa.
6. _Kansallinen sivistys_ on vielä huonolla kannalla. Harva talonpoika
taitaa kirjaa lukea ja vielä harvempi kirjottaa. Mutta kansakouluja
laitetaan ehtimiseen, joista on toivo, että sivistys on nousemassa.
Korkeampata eli tieteellistä sivistystä varten on 6 yli-opistoa,
nimittäin: _Pietarissa, Tartolinnassa eli Dorpatissa, Moskovassa,
Kasanissa, Kiievassa ja Charkovassa_, 4 lyseumia, 65 lukioa ja monta
koulua. Paitsi näitä on vielä erinäisiä oppineiden seuroja ja erinäisiä
säätyjä varten perustettu oppilaitoksia, niinkuin papin seminariumia,
maaviljelys-, vuorityön-, kaupanteon-, merimiesten- ja käsitöiden-,
sekä monta sota-koulua.