Pekka: Oi, jos joskus pääsisin matkustamaan kauas pois.
Elli: Mutta mitä Aino miettii — tahtoisiko hän aina olla kotona äidin
tyttönä? —
Aino (pienin joukosta, ujosti): Aino matkustaa Suomessa, se on
hauskinta. Aino pelkää härkätaisteluita ja rosvoja.
Anni: Luulenpa, että Aino antoi meille terveellisen muistutuksen, "Oma
maa mansikka, muu maa mustikka" — niinhän se onkin.
Kalle: Ja me muistelimme vaan muita maita. Luovun matkastani maan
ympäri ja kuljen sen sijaan oman maan syrjäisimmänkin kolkan,
Lapinmaalla ihailen revontulten leimahduksia, Aavasaksaila kesä-yön
aurinkoa. Etsin Karjalasta Väinämöisen kanteleen jäännöksiä ja
esi-isäin muinaisissa uhrilehdoissa kävelen. Aino oli oikeassa —
Suomessa on hauskinta.
Elli: Niin — niin. Yhtykäämme kaikki ja matkustakaamme ensin Suomessa —
sitten lähdemme muille maille, kukin omalle suunnalleen.
Anni ja Pekka: Se on päätetty.
Aino: Kun te eroatte, palajaa Aino kotiin.