"Nimenne?"
"Larsson."
"Ammatti?"
"Merimaalaaja."
Hetki oli tullut. Minähän olin syytetty. Raukan tavoin vapisivat
polveni, mutta minä tunsin, että oli läsnä näkymätön olento, joka
voimassa ja vallassa oli koko seuran yläpuolella. Lakihan oikeutti
minut puhumaan ja käski heidän vaijeta.