Mutta aivan erilleen tästä melusta ja humusta, sinne, missä laivan savu
kiiruisessa lennossa kiisi kuun valaisemien korkeitten pilvien ohi,--
missä yhä kuului laivan laineiden läiskähtävä murtuminen ja valaistun
taivaan alla häämötti pimeä, tyyntynyt meri, sinne yksinäisyyteen
perähyttien taa tuulen suojaan sijoittui nuori pariskunta.
He tilasivat kuumaa viiniä, ja istautuessaan huokasivat molemmat niin
kuin olisivat vapautuneet jostakin rasituksesta.
--Todellakin, sanoi aviomies nostaen hattuaan ja pyyhkien otsaansa,--
aivan kuin olisin päässyt jostain painajaisesta,--ush!
--Alarik, mitä sinä pidit Kröijeristä itsestään?
--Mitäs sinä, Lyydi?
--Olihan se hyvin komean näköisen, muistatko, silloin kun se nousi noin
seisaalleen.
--Komea? Tjah. Saattoi olla. Minä vaan en ymmärrä semmoisia. Mitä se on
olevinaan tuo alituinen nenän nostaminen ilmaan: "hyvät herrat!" Mitä
hän luulee olevansa! Niinkuin ei muita ihmisiä maailmassa olisikaan tai
olisivat ainoastaan sitä varten, että häntä kuuntelisivat. Se on vaan
semmoista pöyhkeilemistä koko tuo puhe, että suomalaiset muka ovat
leijonia. Yksinkertaisia, hitaita, kömpelöjä, taikauskoisia
talonpoikia, joiden muokkaamiseen menee vielä vuosituhansia! Rakkaus
kansaan, isänmaahan! Tiedätkö, minä suoraan sanoen en ollenkaan
ymmärrä, mitä sillä tarkoitetaan. En ole koskaan ymmärtänyt. Pitääkö
rakastaa noita talonpoikia? maisemia? Vai valtiotako tai kansaa? En
minä ymmärrä kuinka käsitteitä voi rakastaa, sillä ne ovat vaan pelkkiä
käsitteitä!--Ja näitkö sitä idioottia, sitä kauppiasta pöydän päässä,
kuinka se hyväksyvästi söi ja mulkoili ja nuoli veistänsä?
Kansallishegemonia! Minä voin ihan raivostua, kun kuulen tällaisia
sanoja.
--Ei mutta huomasitko sitä jumalista neitiä, kysyi Lyydi, kuinka se
tuli pöytään ja pani kätensä ristiin, näin, ja vääntyi ihan kuin
korkkiruuvi, näin.
He alkoivat nauraa hillitsemättömästi.
--Vielä, vielä, hyvä Lyydi, näytä vielä kerran kuinka se pani, pyysi
Alarik naurun keskeltä.
--Näin, sanoi Lyydi matkien Friidan kumarrusta.--Ja sitten, pöydästä
taas: näin.