OIS MIELENI VILPPISÄ, JOKSI SEN TEET.

Ois mieleni vilppisä, joksi sen teet,

Galilea ei mennyttä ois ja sen veet;

vain uskoni heittää mun tarvinnut ois,

heti syy olis pesty ja kirous pois.

Jos ei voittane hylky, -- on Herrassa ties!

Jos on orjassa syy, -- olet synnitön mies!

Jos ei turvaton maan tule taivahisiin,

pidä uskosi, -- omaani kuolen ma niin.

Siit' uskosta annoin, mit' antaa et voi,

ja sen tietävi Hän, joka onnesi soi;

Hän haltuunsa sieluni, toivoni saa:

ota pois, -- min jo uhrasin, -- henki ja maa!

7.

Sata runoa: Valikoituja maailmankirjallisuudesta · 第 61 / 126 题