Joszi Wallnerinne.
Mila! Joszi antaa tämän kirjeen sinulle, liittäen siihen
tuhannen lämmintä jäähyväissanaa, sillä minun on täytynyt
kirjoittaa tämä kiihtyneessä mielentilassa ja lyijykynällä
kahvilassa. --
-- Miia, minun täytyy lähteä pois, näkemättä sinua sitä ennen
kertaakaan, armaani. -- En saanut enää tavata sinua. -- Hermoni
ovat pilalla, minun mielentilani on kurjin, minkä kuvitella
saattaa. Kysy Joszilta, hän voi kertoa kaiken. Älä kuvittele
turhia, se on viisainta. Se tapaus, joka oli sietämättömän raaka,
on paljon selittänyt minulle, joka oli minusta epäselvää. --
Sinä saat aina tietää osoitteeni. Toistaiseksi on osoitteeni:
München, Residenssi-hotelli. -- Joszi sanoo sinulle, mitä minä
toivon ja tahdon sinun tekeväsi.
Minä vaadin vieläkin, ja se on hartain toivoni, että täytät
vaatimukseni. Se on: jätä heti Punatalo ja hae itsellesi
uudelle elämällesi soveltuva ympäristö.
-- Miia, minä olen tehnyt sinulle suuren siveellisen uhrauksen!
Joszi selittää sinulle kaiken, miksi matkustin sanomatta sinulle
jäähyväiset ja missä mielentilassa. Minun täytyy kovin ponnistaa,
ennenkuin pääsen tasapainoon. -- Hyvästi! Ulkona taivas menee
pilviin ja tuulee. -- Ja sinä, armaani, mitä sinä tunnet? -- Älä
valita, tyttöseni! Kestäkäämme kaikki, tuota ihanaa Berliinissä
olo-aikaa kuvitellen; se on tuleva ja sen täytyy tulla. -- Jää
hyvästi, rakas Mila, minä suutelen tummanharmaita silmiäsi,
joissa hehkui niin usein lempi.
-- Minä odotan heti vastausta Müncheniin.
Sinulle aina uskollinen
Gustisi.
-- Hyvä neiti! -- Meidän molempien ystävämme, Gustin, tahdosta
pyydän hartaasti Teidän käymään luonani huomenna aamupäivällä.
Jos ette saata silloin saapua, jään koko iltapäiväksi vartomaan
Teitä huoneessani.