I
Oli kerran rikas ja uljas mies, jolla oli yltäkyllin sekä ruumiin
kauneutta että muuta maallista hyvää, mutta sielun hyvyyttä ei. Hän
asui talossa, joka oli komea kuin linna, täynnä aarteita ja kaikkea
mahdollista upeutta, viettäen aikansa syömingeissä ja juomingeissa,
milloin ei ollut lisää rikkautta hankkimassa. Ei tiedetty, keitä
hänen vanhempansa olivat olleet, eikä mistä hän oli kotoisin, sillä
hän oli tullut kaukaa, ehkä vieraasta maasta; siihen viittasi hänen
ulkomuotonsakin, joka oli kaunis, mutta samalla outo ja peloittava.
Hän ei ollut naimisissa eikä hakenut naisten seuraa valitakseen
itselleen puolisoa, vaan leikitelläkseen heidän rakkaudellaan. Hän
käytti kaikki mahdollisia keinoja houkutellakseen uhreiltansa kaikki,
lumoten heidät tavalla, jota oli vaikea vastustaa. Pian hän tuli
tästäkin asiasta laajalti kuuluisaksi, ja naiset sekä häntä pelkäsivät
että myös oudolla, viettelevällä kaiholla ajattelivat.
Näin oli mies kerran solminnut lemmensuhteen kolmen naisen kanssa
samalla kertaa, näiden kuitenkaan mitään toisistaan tietämättä,
ja oli salaisesti kihlannut heidät jokaisen morsiamekseen. Mutta
kun naiset vihdoin rupesivat vaatimaan, että hänen oli tehtävä
avioliittolupauksestaan tosi, ellei tahtonut saattaa heitä häpeään
ja itseänsä suureen vaaraan, joutui mies kovaan pulaan, sillä hän ei
halunnut mennä naimisiin, eikä todellisesti rakastanut ainoatakaan
näistä naisista. Hän rupesi miettimään, miten voisi parhaiten tästä
selvitä.
Silloin kuiskasi paholainen hänelle keinon, jota mies
paatuneisuudessaan päätti noudattaa.
Hän oli pitänyt suhteensa näihin naisiin tarkoin salassa ja kutsui nyt
heidät jokaisen, toisistaan tietämättä, häntä tapaamaan, käskien heidän
visusti pitää huolta siitä, ettei kukaan saisi heidän lähdöstään vihiä.
Naiset tottelivat ja saapuivat kaikki kolme pimeänä iltana miehen
talolle, jossa tämä saatteli heidät saunaan. Sitten hän salpasi oven,
sytytti saunan palamaan, ja sinne kuolivat hänen onnettomat morsiamensa.
Mutta Jumala oli tarkoin seurannut miehen ja paholaisen vehkeitä, ja
kun mies palasi huoneeseensa tekonsa tehtyään, otti Jumala häneltä
hengen. Kun hänet aamulla löydettiin, olivat hänen kasvonsa aivan
mustuneet ja oli niissä kamala ilme, ikäänkuin hän olisi nähnyt jotakin
kauheata kuollessaan.
Kukaan ei saanut milloinkaan selvää, minne nuo kolme seudun nuorta
naista olivat kadonneet, sillä he olivat hävinneet aivan jäljettömiin.
Miehen kuolema liittyi salaperäisellä tavalla näihin tapahtumiin, ja
koko asia herätti kaikkialla kauhua ja kammoa.
Mutta kun mies oli ollut rikas ja mahtava, pidettiin hänelle komeat
hautajaiset, joissa hänen ansioitansa ylistettiin. Hänen hautansa
kaivettiin kirkon juurelle ja hänen ruumiinsa siunattiin hartaudella
maan mustiin multiin.