Henkilöluettelossa:
MAKSIMILIAN: Maksimilian I, Saksan keisari, 1495-1519, itävaltalaista
(Habsburg'in) sukua. Vaikka hän ei sotaretkillään onnistunut, laajensi
hän kuitenkin valtakuntaa laajoilla maanalueilla, jotka hän sai
naimalla ja poikiaan naittamalla rikkaille ruhtinattarille. Maassa
ennestään rehottavaa laittomuutta ja nyrkkivaltaa hän yritti häätää
_maanrauhan-lailla_ ja n.s. _kamarioikeudella_, joka asevoimalla
(_executio_) kuritti rauhanrikkojia. Kunpa nuo keinot olisivatkin
auttaneet! Mutta ruhtinaat ja suuret herrat, niistä välittämättä,
sortivat vähäväkisempiään mielin määrin. Eikä keisari kyennyt heille
mitään. -- Ollen suuri sivistyksen suosija, sepitti hän itsekin pari
ritariromaania: _Weisskunig_, jossa hän itse on sankarina, ja ehkä myös
_Teuerdank'in_. Näissä ilmenee ritarillisen keisarin ihastus keskiajan
ritarielämään; hän onkin saanut liikanimen "viimeinen ritari".
GÖTZ VON BERLICHINGEN: Tämän ritarin sukulinna oli _Jaxthausen_,
Jaxt-joen varrella Schwabenissa; asuntolinna Hornberg (Homberg). Götz
oli uskonpuhdistuksen puolella; kuitenkin hänen hautansa on Schönthalin
luostarissa.
ELISABETH: Götz oli kahdesti naimisissa: ensimäinen vaimo oli Dorothea
von Sachsenheim, toinen Dorothea von Illesheim. Historian Götz'illä oli
monta lasta; näytelmässä on vaan ainoa poikanen _Kaarle_, joka ei ole
perinyt isänsä urhoutta ja joutuu luostariin. -- _Elisabeth-nimellä_ on
runoilija nimituten muistanut omaa erinomaista äitiään.
MARIA: Historian Götz'illä ei, eikä runoilijallakaan ollut Maria
nimistä sisarta, vaan sisar, joka luonteeltaan muka oli sitä laatua,
kuin näytelmän Maria. Ei historiassa Götz ja Sickingen ole langoksia.
YRJÖ: ravintolan isännän keskenkasvuinen poika. Yrjö on Götz'in
silmäterä, ja nimi johtaa _Pyhään Yrjänään_, joka oli ritarisuuden
suojelus-pyhimys. Taru kertoo hänen kärsineen marttyyrikuoleman v. 303.
Kuvissa on Yrjänä kaunis nuorukainen, joka istuen papurikon ratsun
seljässä pistää peitsellä lohikäärmettä, perkelettä.
WEISLINGEN, WEISLING: Adelbert von Weislingen. Weisling on
merkitykseltään joko pikku-viisas (Klugling), viekas, tai näytelmässä
mainittu "Salakkavalkonen" (Weissfisch, valko-kala, kiiltävä, sileä).
-- Adelbert ja Adelheid (Adel = jalo, aateli) viittaa ylimys-sukuun.
VELI MARTIN: Martti eli luostarinimellään Augustin
(augustinolais-munkki Erfurtista), ikään kuin huutajan ääni
uskonpuhdistaja-kaimalleen, nim. mikäli hän tuntee tukalaa tuskaa
yrittäessään mahdotonta -- tukahuttaa ihmistä luonnollisine tunteineen
mustan munkinkaapun alle.
HANS VON SELBITZ: toisjalka, puujalka, jalo ritari, vaikka karkeampaa
tekoa kuin esim. Lerse.
FRANS VON SICKINGEN: Historiassa kyllä jalo mies, joka m.m. suosi
uskonpuhdistusta ja harrasti uusia sivistyspyrintöjä, mutta Götziin
verraten on hänen ritarillisuutensa paljon pintapuolisempaa. Hän soti
ja taisteli yhtenään, mutta sotain aiheina ei niinkään usein ollut
mieli puolustaa heikkoja ja sorrettuja kuin kunnian himo ja halu
laajentaa ennestäänkin laveita alueitansa. Hän kuoli Trieriä, Pfalz'ia
ja Hesseniä vastaan kahakassa v. 1523, kun vihollisten piirittäessä
häntä Landstuhlin linnassa joku palkki putosi hänen päällensä.
LERSE: Tällä nimellä runoilija on muistanut nuoruuden ystäväänsä, joka
kuoltuaan sai tämän jälkimaineen: "harvinaisen luja ja hyvä mies ja
ystäväinsä ystävä."
METZLER: von Ballenberg, historiallinen, näytelmässä raakamaisin
talonpojista.
MAX STUMPF: historiallinen.
[1] Franken: Rheinin, Mainin, Neckarin tienoilla. Siellä _Bamberg_,
kaupunki ynnä hippakunta jo v. 1007.
[2] Schwarzenberg: linnan ja kylän nimi.
[3] yläällä linnassa: Ritari-linnat sijaitsivat vuorten kukkuloilla.
[4] Veit: vanha saks. mies-nimi; St. Veit, Pyhä Veit, kuuluisa
pyhimys; myös kylän- ja luostarin nimi.
[5] ruhtinasten: Hallitsijan ohessa oli monta ruhtinasta, hengellistä
ja maallista. Vaaliruhtinailla oli etuoikeutena kuninkaan vaali. Toisia
olivat ne ruhtinaat, "suuret", "säädyt", joilla vaan oli ääni ja asema
valtiopäivillä.
[6] Taistelijain: jotka jotain hyvää asiaa varten toimivat,
taistelevat.
[7] arttisokkaa: _Cynara scolymus, jalo-ohdake_, jonka kukkalehdet ovat
ravintoa, -- tunnettu nyt jo Etelä-Suomessakin herkkuna. Munkit olivat
maanviljelijöitä, tarhureita, rohtojen laatijoita, aikoinaan
viljelyksen edistäjiä yleensä.
[8] Landshut: kaupunki Baierissa Iserin varrella. Tapaus
historiallinen.
[9] hurskaasta lapsesta: Viittaa aikakauden vinoa kasvatusta. Maria
kerrottaa omaa keksimäänsä tarua niin sanoilleen, ja Kaarle ei siitä
muuta tajua, kuin minkä kokee matkia sanoja. Toisin Elisabeth, hän
koettaa kehittää luonnetta.
[10] kristillisenä ritarina: _Ritari_ ruotsalaisesta _riddare_, saks.
Ritter, joiden juurena on _rida, reiten_ = ratsastaa. Siis ritari
oikeastaan: ratsastaja, ratsumies. Mutta ritari (riddare, Ritter)
on jotakin enempää kuin pelkkä ratsumies l. ratsusotilas
(= ridare, ridknekt, Reiter) vaikka hänkin ajaa ratsulla. Hän on
aatelisnuorukaisesta juhlallisesti "lyöty" ritariksi, esim. pyh.
Yrjänän nimeen, ja ritarin ulkonainen asu ja olemus -- asepuku, ratsu,
juhlat y.m. -- ilmaisevat "ritarisuutta". "Ritarillisuus" on ritarin
hyve: ylevä jalomielisyys ja urheus, ja varsinkin kohteliaisuus naisia
kohtaan. Ken ritarillisuuden loukkasi tai ei sitä toisessa tunnustanut,
sai haasteen kaksintaisteluun.
[11] Pfalz-kreivi: Pfalz, kreivikunta molemmin puolin Rheiniä, ja nämä
kreivit valtakunnan ruhtinaita. -- Pfalz, lat. palatium, _palatsi_, oli
alkuaan semmoinen linna, jossa keisari asusti, kun oli sillä kulmalla
valtakuntaansa.
[12] mitä -- tavoittaa: sitä ritarillista, sisällistä suuruutta,
jaloutta, joka on Götz'in miehuus.
[13] Kastor ja Polluks: Nuo kreikkalaisen tarun ja runon
_kaksoisveljekset_ olivat keskiajan ritareilla esikuvina, mitä
uskolliseen veljeyteen tulee taisteluissa ja vaaroissa.
[14] vasallien: vasalli oli se, joka oli maansa saanut joltakin
hallitsijalta tai ruhtinaalta läänityksenä ja oli velvollinen siitä
häntä sotaan seuraamaan miehineen tai muita palveluksia tekemään.
Näistä kehittyi aikaisin aatelisto, ylimyssääty.
[15] perivihollinen: Turkkilaiset. Kun he Konstantinopolin valloituksen
jälkeen saivat vahvan jalansijan Euroopassa, kävi heidän valtansa
kristikunnalle kovin vaaralliseksi.
[16] Bologna: kaupunki Yiä-Italiassa; jo alussa 12:ta vuosisataa oli
siellä yliopisto, jossa harjoitettiin roomalaista oikeutta. "Bononia
docet" (Bologna opettaa), sanottiin.
[17] Hessen (ynnä Fulda): Yla-Rheinin piiriä. Apotti muistelee jotain
sen puolen miestä.
[18] Corpus juris: Itä-Rooman keisari Justinianus (527-560) oli
julaissut koko Roomalaisen oikeuden _Codex Justianus_ nimisenä
lakikirjana. Aikojen kuluessa kertyi siihen lisää paljon keisarillisia
asetuksia ynnä germanilaisiakin oikeussääntöjä, niin että 12:nnella
vuosisadalla täytyi toimittaa siitä uusi laitos, nimeltä _Corpus juris_
s.o. "Oikeuden runko". Tämän pohjalla oikeustiedettä harjoitettiin
Bolognan yliopistossa ynnä muualla keskiajan kuluessa, ja oppineet
lisäsivät siihen selityksiä ja reunamuistutuksia ("glossae") kosolta
(esim. Accursius 13:lla vs:lla). Vielä uudempana aikana on Corpus juris
ollut lain-laatimuksen pohjana ja vielä nytkin sen sääntöjä osittain
myönnetään päteviksi.
Tuo Bambergin piispa jonka nimeä ei mainita (saa vaan nimityksiä moisia
kuin pappi, mustanuttu, ruhtinas) on niin oppimaton, että luulee jonkun
keisarin itse kirjoittaneen Corpus juris'en ja samaisen Keisarin vielä
silloin elävän! Olearius oikaisee hänen erehdyksensä. -- Latinaiset
ammattisanat _implicite, explicite_ ymmärtää apotti väärin: juuri
edellinen on: _lain hengen mukaan_, jälkimäinen: _sanalla sanotusti_,
nimenomaan. Yleensä näytelmässä kuvautuu, miten oikeus- ja laki-asia
oli huonolla kannalla; siihen tulee vielä keski-ajalta jäänyt muisto,
että Italiasta tunkeutuvan roomalaisen oikeuden, lain, ja saksalaisen,
vielä suullisen oikeuden kesken on ollut taistelua.
[19] Doctores juris: Lakitieteen tohtorit, vihityt.
[20] osaan ylistää: mitenkä Bamberg'issä lakimiehiä, oppineita
kunnioitetaan, kun Frankfurtissa niitä melkein kivitetään.
[21] laki on muuttumaton: kirjoitettu laki, Corpus juris.
[22] Sachsenhausen: tavallaan osa Frankfurtia, Mainin vasemmalla
puolen; siitä lienee ollut joku typeryyden maine, jonka vuoksi
irvihammas ei malta vieläkään edes sillä olla pistelemättä, kun
Olearius on Frankfurtista kotoisin.
[23] maanrauhasta: V. 1495 Worms'in valtiopäivillä, Maksimilian I:sen
aikana, säädettiin _ainainen maanrauha_ ja valtakunnan _kamari-oikeus_,
joka ylinnä jakoi lain hoitoa varten koko Saksanmaan kymmeneen
piiriin, joista muiden muassa yksi oli _Ylä-Rhein_. Mitä maanrauhaan
muuten tulee, niin sitä oli paljon ennenkin, ja sen ohessa n.s.
_saatto-oikeus_: Saattoherralta sai matkustaja rahalla vuokrata
itsellensä aseellisen n.s. saattomiehen, turvakseen ryöväystä y.m.
vastaan sekä sai _saattomerkin_ todisteeksi maksusta.
[24] missään yliopistossa: isku Oleariukselle.
[25] tiedämme: Piispa vihdoin kyllästyy iskuihin ja pistoihin.
[26] Atrian jälkeen -- --: Alkuperäisessä tekstissä ajan tavan mukaan
latinaksi: Post coenam stabis seu passus mille meabis. (Vanha
kouluvärssy.)
[27] Teidän palveluspoikanne: Frans, Weislingenin aseenkantaja-poika,
joka on käynyt Bamberg'issä Götz'in palveluspoikaa ehdottamassa irti
laskettavaksi.
[28] paratiisi-lintu: _Paradisea_, tuotu Europaan: ihmeen komea
höyhenistään, joita laittelee yhä ja yhä, kyniksen; vaikea pyydettävä.
[29] kiellettyä suuruutta: Samaa kuin: mitä -- tavoittaa (katso
sel. 12).
[30] Kupiido: lat. Cupido (= Amor), rakkauden-jumala, joka siivekäs
jousi-, nuoli-, soihtuniekka pikku uros, siinä "asussaan", muka pian
valloittaa tuon nuoren lesken, _Adelheidin_, ynnä muut aistillisen
kepeät Bamberg'in hovinaiset.
[31] Shakki: tietää, että toisen kuningas joutuu pulaan. _Voitettu!_
tietää, että toisen kuningas joutuu peräti auttamattomiin. -- Shakki,
persial. _Schah_, kuningas, siis kuningaspeli, keski-ajalla kulkeutunut
Europaan -- Indiasta, Persiasta. (Vert. tammilauta.) Siinä on
8 x 8 = 64 ruutua, ja nastoja niin kuin: _kuningas_ (vert.
"norsunluu-kuningas"), _talonpoikia_ ("yhden talonpojan") _juoksurit,
hevoset_ ("otuksen"). Siitä tuumii Liebetraut, ett'ei sitä peliä olisi
keksinyt oppinut mies, jolla ei ole mokomaa mielikuvattia, eikä
maailman-mies, joka ei voisi olla niin törkeä, että laatisi semmoista
lelypeliä kuninkaalle j.n.e.
Taru kertoo, että kuningas salli keksijän anoa palkintoa, ja tämä anoi:
pelilaudan ensi ruudulle pannaan yksi vehnäjyvä, toiselle kaksi,
kolmannelle neljä, -- edelleen suuretieteellisen progressionin mukaan.
Vaan kun ruvettiin laskemaan, eihän siihen riittänyt kuninkaan
jyvävarat puoliksikaan. -- Huolimatta Liebetrautin tuumista, on tuo
peli jo niin mainio, että sillä on sanomalehtensä, kirjallisuutensa
y.m. -- ja Saksapa kehuukin itseään etevimmäksi siinä!
[32] heikko luonne: Siveellisesti näet, piispa. Narri saa juoruella!
[33] aivojen koetus-kivi: Isku piispalle.
[34] taamia: fransk. _dame_, nainen, suom. tammilauta, tammipökö, jossa
siis tammi on _dame_, -- ei: puu, tammi!
[35] in usum Delphini: dauphinin, s.o. perintöruhtinaan, kruununperijän
käytettäväksi, niinkuin _Franskan kuningas Ludvig XIV_ oli
toimituttanut viattoman, erikoisesti silkoitun annoksen kreikkalaista
ja latinaista kirjallisuutta dauphinia varten --!
[36] sukuluetteloimme: Lausuma tarkoittaa tuota köykäistä Bamberg'in
hoviväkeä, joka omassa onttoudessaan urkkii yhä täysinäisemmäksi
esi-isiensä pitkää riviä.
[37] te sanoitte: te, Liebetraut, jolle _Weislingen_ oli ilmoittanut,
vaikka Adelheid ottaakin puheen vuoron ja teeskennellen, omasta
puolestaan muka piittaamatonna, sanoo: -- "heittäkää pois mielestänne
tuo!"
[38] helmipaatetta: lat. Pater noster, virol. paater, suom. "Isä
meidän"; _rukousnauha_, jonka helmillä rukousten lukumäärä lasketaan.
[39] peltopyy --: Pieni peltopyy, jota viehätellen pyydetään.
[40] Valtakunnan kaupungit: Näitä ei hallinnut mikään vasalliruhtinas,
vaan ne kuuluivat välittömästi valtakuntaan, keisarin ylikaitsennon
alle; omissa sisällisissä asioissaan oli niillä täysi itsenäisyys ja
oma valtiomuoto.
[41] kultavitjat: Pormestaruus on Nürnberg'in erikoisuus,
_kultavitjoineen_, joihin kuuluu medaljonki, minkä toisella puolen on
kuninkaan rintakuva, toisella kaupungin vaakuna.
[42] sukkeluuksineen: On oltu kahdella päällä siitä, mitä tässä tuo
_sukkeluus_, älykkyys, tarkoittaa, kunnes havaittiin joku puheenparsi,
jonka mukaan tässä olisi ymmärrettävä erikoista Nürnberg'in sukkeluutta
("Witz").
[43] Sarvet: Näyttää viittaavan ikivanhaan ivaan "aisankannattajan
sarvista", jota ivaa Shakespearekin on paljon käyttänyt. Tuommoinen
pilapuhe tuntuu jokseenkin arveluttavalta ylhäisen naisen suussa.
[44] kurppia: Sitä herkku-lintua varten on keksimälläkin keksitty
pyyntikeinoja.
[45] Spessart: Metsävuoristo, tammisto länsi-Saksassa.
[46] kameleontti: _Chamaelnm_, eräs sisiliskoeläin, kumma siitäkin,
että sen väri (karva) on ihmeellisen vaihtuilevainen ajan ja
mieli-alan mukaan.
[47] Valani kautta: Mitä ivaa! Adelheid juuri on halveksimassa valaa.
Ajan vakuutus-tapaa hän kyllä siinä noudattaa. --
[48] Siinä valhepukimessa: Yrjöllä näet oli nuttu (ja merkki) peräisin
siltä ratsurilta, joka oli piispan antamana saattomiehenä ollut
kauppamiehiä turvaamassa.
[49] Bambergiläisiä: Yrjö oli valhepukimessaan. Välttäen puhetta
siitä, hän ei vastaa, vaan alkaa puhua asiastaan. Foiniks:
Kreikkalaisen tarun iki-nuortuva ihme-lintu, kaiken uudentumisen
esikuva.
[50] terve tyttö, (toisin: epäterve): Arvion selitys riippunee siitä,
miten Adelheidin luonne tajutaan.
[51] lahjoitin sen (suosioni) eräälle toiselle: nimittäin _sille_
Weislingille, jonka hän tunsi huhun mukaan ja ensin.
[52] taas Weislingen: Götz'in vihollinen.
[53] tunnustähtiä sekä ihmeitä: (Ev. Joh. 4, 48.) -- Näet, kyllähän
minä sitten -- kun olet minun tilukseni kohentanut kuntoon! Viha
Götz'iä vastaan ja kunnian-himo on Adelheidin kaikki kaikessa. Hän
tietää, että Weislingen vielä ihailee Götz'iä; ja Adelheid ivailee
tuolla: "politiikan vuoksi", että Weislingenin näet tulee kuitenkin
vehkeillä Götz'iä vastaan.
[54] Sapupi: Asessori, jommoisen Göthe oli Wetzlarissa nähnyt ja
tuntenut, ja jonka nimestä (_Pape, Papius_) kirjaimia siirrellen
tekaisi italialaisen: _Sapupi_.
[55] -- -- ryöväriä: Katkeruudessa lausuttu.
[56] Speieriin: Valtakunnan kamari-oikeus oli ensin Frankfurt'issa,
sitten Speierissä, ja vuodesta 1693 _Wetslarissa_. Göthen siellä
ollessa (kts. Esipuhetta), oli par'aikaa kamarioikeuden asessorien
_tarkastus_. Monta asessoria hyljättiin _lahjain-oton_ vuoksi, niinpä
Papiuskin. -- Götz ei suuresti luota kamari-oikeuden apuun, pikemmin
_omaan-apuun_.
[57] hydra: Tarun käärme-hirviö: jos sen monista päistä yksi hakattiin
pois, kasvoi kaksi sijaan.
[58] Eksekutsioni: lat. exsecutio, toimeenpano, esim. tuomion,
rangaistuksen toimeenpano -- tässä Götz'iä vastaan; sana merkitsee myös
ulos-ottoa, ryöstöä.
[59] Toinen upseeri: Sama kuin _Toinen ritari_.
[60] kirjeemme: Se oli kirjallinen julistus, jonka mukaan Götz oli
valtakunnan-kirouksen alainen, lainsuojaton, henkipatto. Kiroustuomiota
toimeenpanemassa oli Eksekutsioni-sotaväki.
[61] ritarista: Sama kuin _toinen upseeri_.
[62] Sinut vieköön, Hän karkuuttaa, Sinä perk.: Nuo: _Sinut, Hän, Sinä_
tarkoittavat Götz'iä.
[63] En -- -- hennoisi: Siinä kapteeni teeskentelee, -- ja ritari
lirkuttelee: "hennokaa toki!"
[64] lyijyä: Räystäskouru ja lasiruutujen pitimet olivat lyijyä, jota
vielä suom. _lyijypuut_ muistuttanee.
[65] raihnaisessa ruumiissa: valtakunnassa.
[66] kuin lintu häkistä: Yrjö itse on tuossa laulussa "lintu:" "Hih,
lintu lensi harjalle".
[67] meidän herramme: Piiritys päättyy, kun nuo katalat, jotka ovat
toimivinaan oikeuden nimessä, turvautuvat kavalaan juoneen jaloa
ritaria vastaan.
[68] kapusini: Kummittelevia vainajain henkiä (pahoja) manasivat munkit
ja papit _säkkiin_, pyssyyn ja kantoivat kauvaksi.
[69] oikeuden-airut: oikeudenpalvelijat ovat oikeuden aasia: aasitkin
kaupungissa, mitään ajattelematta, laahaavat säkkiä myllyyn, ruhkaa
tanhuille; _sen_ = neuvoston.
[70] järjestyksessä: tarkoittaa muodollista asiain kulkua; vaan Götz
tajuaa sillä: oikeutta, totuutta.
[71] Keisarin kuvaa: nim. medaljongissa rinnallaan.
[72] sepittää onnemme: fabrum esse suae quemque fortunae, onnensa
seppä. -- _Trier ja Pfalz_: historiallista.
[73] taulapäiden luo: neuvos-herrain luo.
[74] Kaarle: Kaarle V, viittaamassa vaan, minne asti Adelheidin
kunnianhimo tähtäisi keisarinnaksi!
[75] hovista: _Keisarin_ hovista, joka sitä nykyä on _Augsburg'issa_;
hoviin on Adelheid seurannut, niin kuin jo ennen lupailikin, rouvana
Weislingeniä.
[76] sinua rakastan: Rakkaus = ankkuri; myrsky = mustasukkaisuuden
raivo; köysi = luottamus tuohon rakkauteen.
[77] piiriltämme: kuin tähti, säännölliseltä radaltaan eksynyt
pyrstötähti, joka ennustaa kamalia.
[78] ruhtinaan-palvelija: muka: Götz.
[79] hullumainen sydän: Weislingenin sydän ei saa rauhaa, niin kauvan
kuin Götz'in ritarillinen, henkinen suuruus sitä kaivelee.
[80] villiä metsästäjää: Taru metsästäjistä (ilmassa), ja mustalaiset
peräisin Indiasta.
[81] sameassa vedessä: Häiriön, kapinan aikaan on hyvä ollut
näpistellä.
[82] Ennen kaikki: Näet; ennen kuin Adelheid saa joutua luostariin.
[83] Salainen tuomio-istuin: Vapaa kuvaus _Fehm_-oikeudesta, joka
keski-ajan metelien ja laittomuuden vallitessa harjoitti ylimääräistä
tuomarin valtaansa. Näytelmässä tämä viittaa siihen oikeuden
rappeutumiseen, että ylhäinen henkilö ilman tämmöistä oikeustoa olisi
jäänyt rankaisematta. -- Naista ei tuomittu Fehm-oikeudessa.
Näytelmässä tuo käy päinsä, kun rangaistus ei tule näkyviin.
[84] mitä sen on: -- Mitäs siitä! Tuskan puhetta! Kyllä Elisabeth
kaipaa, tämä vaimoista "kukka", vaikka ei paljon näy, ei kuulu.
[85] On, rakas ystävä: Säälin hätävalhe.