Tähän otti osaa 19 kansaa ja karsinnat suaritettihin kuures joukos.
Se oli eri vilkettä se, ku kuus miästä korvan lasketti mitä kintuusta
pääsi ja koko statioonin väki huuti silmät ummes.
Ensi erästä jäivät suasista pois Unkarin, Itävallan ja Intian
joukot. Se oli synti, jotta Unkari ei ottanu osaa, sillä niillä
pitis olla hyvä joukko. Niiren paras miäs oli sairastunu ja sitä
varte eivät yrittänhekkää. Ranska, Ruatti ja Sveitsi lähtivät. Se
oli franskalaasten ilonpäivä. Niiren joukko voitti ylivoimaasesti
Ruattin sakin, niin että erua oli lopus n. 30 metriä. Aika oli 3 min.
30 sek. ja juaksijat Fritz, Galtier, Faradon ja Fery. — Ranskalaaset
hurrasivat ja mekastivat, n'ottei siitä tahtonu loppua tullakkaa,
kulkivat, syleelivät ja klappasivat poikiansa ympärinsä. Ja kyllä
ne kans noukkapystys pasteeraalivat ruahokentällä ja huitoovat
käsillä iloosisnansa kattojille. Pariisin lehret olivat täynnä kuvia
ja kirjootuksia seuraavana päivänä. Oli ku ne olis voittanhet koko
olymppialaaset kisat. Ku sitte loppukilpaalu oli ollu, niin ei lehret
puhunehet juuri muusta ku miakkaalusta, johna jokin oma miäs oli saanu
jonkin palkinnon.
Niin, Ruatti tuli toiseksi täs eräs ja se oli hyvä tulos, sillä
sveitsilääsill' oli kans hyvä joukko.
Toises eräs olivat Enklanti, Suami (Vilen, Åström, Lehtonen ja Drisin),
Italia, Jaapani, Argentiina ja Austraalia. — Enklanin joukko oli
ylivoimaane; se otti heti johron ja piti helposti loppuhun asti. Tulos
oli hyvä 3,22. — Vileeni pärjäs alkumatkas hyvin, mutta vaihros jäi
Åström, n'ott oli n. 10 m. seuraavas vaihros jäliis. Lehtonen jäi taas
omalla osallansa ja Drisin koitti kaikkensa, mutta lopus oli liian
kuitti ja jäi pahasti sekin. Meirän joukko tuli kolmanneksi, Italia
toiseksi.
Kolmannes eräs olivat kovimmat sakit: Amerikka, Kanaata ja
Etelä-Afrika. Jänkit olivat herroja. Ei siinä Kanaatan joukko, vaikka
siinäkin oli hyviä miähiä, pystyny hätyyttelemhän; eikä jänkit liikoja
kiristänhekkää. Aika oli jänkiille huano: 3,27. — Toiseksi tuli Kanaata.
Loppukilpaaluhu sunnuntaina pääsivät Amerikka (Cochrane, Hellfrich,
Mac Donald ja Stephenson), Enklanti (Butler, Riphey, Toms ja Renwich),
Ruatti (Bylen, Engdahl, Svensson ja Wejnarth), Kanaata, Ranska ja
Mussolinin sakki.
Amerikka s'oli jehu. Ei ollu sillä kestää vastusta, vaikka Enklannin
joukosta luultihin parempaa. Mutta Ruattille se oli ilonpäivä. Niiren
joukko piti toisen sijan ja varsinkin Engdahl teki lopus imehiä. Se
kiristi hurjasti ja veti metriä sisälle ku poika.
Kyllä silloon ruattalaaset vinkuuvat mitä kurkusta lähti ja me
suamalaaset lehtimiähet otimma syrämmestä osaa niiren riamuhu.
Engdahlille kannattiki hurrata; se juaksi mainiosti. Silloo vallitti
mitä syrämmellisin yhteesymmärrys suamalaasten ja ruattalaasten välillä.
— Sprang int den djävuln fint? (Eikö se piru juassu fiinisti) —
ihasteli Tegner silmät loistaan. Ja me myönnimmä reilusti ilman kaunaa
ja kateutta.
Amerikka voitti loistavasti tämänkin viästin uurella
mailmanennätyksellä, jok'olis voinu olla pareekin, jos sill' olis ollu
vastustusta. Aika oli nyt 3 min. 16 s. Ennen se oli Tukholmas 3,16,6.
Toiseksi tuli Ruatti n. 8 m. jäliis; kolmas Enklanti siitä 8 m. pääs.
Sitte Kanaata, Ranska ja Italia.