4 x 100 m. viästi.

Ensi eräs olivat Enklanti, Pelkia, Itävalta ja Kreikka ja meno oli heti

nii kiivasta, jotta Enklannin joukko jo alkukilpaalus rikkoo entisen

mailman-ennätyksen, saaren tulokseksi tasan 42 sekuntia. Entisen

ennätyksen oli tehny Amerikan joukko (Paddock, Scholz, Murchison ja

Kirksey Antverpenin olympialaasis). Se oli 42,2. — Enklannin joukkuees

juaksivat Abrahams, Nichol, Rengeley ja Royle. Voitto oli ylivoimaane;

toiset tulivat kaukana peräs. — Kreikka voitti kumma kyllä Pelkian

joukon, jok' olis pitäny olla aika hyvä.

Toises eräs oli: Etelä-Afrikka, Kanaata, Espanja ja Tshekkoslovaakia.

Kiistaa käythin Afrikan ja Kanaatan välillä, sillä toiset olivat

heikkoja. Se oli kans sisukas tappelu, jonka nipinnapin voittivat

afrikkalaaset parilla meeterillä. Niiren joukos juaksivat Beets,

Dustan, Kinsman ja Steyn, kaikki eurooppalaasia naamalta. Kinsman

niist' oli hirmumenijä ja veti voiton joukollensa. Aika oli 42,8.

Kolmannes eräs oli Suamen joukko, johna juaksivat Härö, Halme,

Huuskaffel ja Eskola. Toiset joukot olivat Hollanti ja Unkari. Intian

joukko jäi pois. Siin'oli meirän poijille liika kovat kampraatit.

Hollanti ja Unkari kamppaalivat heti alkumatkasta keskenänsä johrosta

ja meirän miähet jäivät viälä joka vaihros. Eikä ollu niiren menokaan

sellaasta sisukasta lentua ku näiren toisten. Loppusuaralla kiristi

Hollannin miäs unkarilaasesta irti ja tulos oli sama ku juuritehty

mailmanennätys 42 sekuntia! Se on miästä päälle hurja tulos 10,5! — Ei

meillä viäl'oo pikajuaksijoota eikä sellaasta joukkotekniikkaa, jolla

sellaasihi tuloksihi päästääsihi. — Toiseksi tuli Unkarin joukko, vain

2 metriä, se on yks henkääsy, jäliis. — Meirän miähet olivat silloo

viälä pitkän matkan pääs, vaikka kaikkensa panivakki. Ei ne meirän

printterit näytä jaksavan 100 metrin loppua pinnistää kiihtyvällä

vauhrilla ja siinä jäävät. Jalaat kangistuvat ja hakkaavat turhaa.

Neljännes eräs olivat Sveitsi, Italia, Argentiina ja Turkki. Siin'

olivat sveitsilääset ylivoimaasia, eiväkkä ottanhekkaa ittestänsä

kaikkia. Säästöövät loppukilpaaluhu. Sveitsin joukon muarostivat

Bornen, Imbach, Moriaud ja Strebi. Aika oli »vain» 42,2 — entinen

mailmanennätys. Juaksusta näki, jotta sillä joukolla on varaa viälä

parantaa. Päätä puristeltihin ja arvooteltihin, kuinka Amerikan

sakin käyrähän. Amerikka on aina pitäny näitä viästinjuaksuja omina

patenttiina ja jo rupes meis elämhän hiljaane toivo, jotta nyt

se menettää kultametallit — ja Suami pääsöö ehkä ensipalkinnoos

Amerikan erelle. Se se oli, joka meillä aina oli miäles. Vaikka kyllä

se oikiastansa oli hävitööntä ja liikaa pyyretty, jotta Suamelle

orotettihin enempi kultamitallia ku suurelle Amerikalle. —

Niin, toiseksi tuli täs sarjas Italia ja kyllä oli posetiivarien leiris

ilua ja riamua! — Turkki tulla luputteli kaukana toisten peräs, eikä

näyttäny kiirusta pitävänkää.

Viirennes eräs oli vain Ruatti ja Tanska. Puala ja Meksikko jäivät

suasista pois. Ruattalaaset on meistä suamalaasista erellä lyhyen

matkojen juaksuus ja varsinki viästinjoukkona. Tanskan voitti

Ruatti helposti ajalla 43,8, eikä tarvinnu kaikkiansa puristaakkaa.

Ruattin joukos juaksivat Engdahl (kova ja sisukas poika, joka pystyy

kiristämhänki ku tarvithan) Branting, Österdahl ja Wejnarth.

Viimmeeses eräs oli sitte se orotettu Amerikan joukko (Clarke, Hussey,

Leconey ja Murchinson), Ranska ja Liettua. — Amerikkalaaset taisivat

olla vähä hermostunehia niistä uusista mailmanennätyksistä ja sitä

varte pistivät heti kovan vauhrin. Ei ollu siinä apua niistä muista

sakiista. Jänkit saivat pistellä yksistänsä ja tulivat n. 30 m. ennen

ranskalaasia maalihi. Liettualaaset olivat oppikloppia. Amerikkalaaset

saivat hurjan tuloksen. Löivät toisen kerran mailmanennätyksen

erinomaasella tuloksella 41,2. S'oIi kokonaasta kahreksan kymmenes osa

sekunttia alle enklantilaasten ja sveitsiläästen tulosta! — Jo rupes

selviämähän kaikille, jotta kyllä Amerikka näyttää kumminki jöötä

pitävän täs lais.

Mutta viälä täytyy suarittaa toinen karsinta, n.s. semifinaali, johka

pääsivät alkueris ensimmääseksi ja toiseksi tuilehet joukkueet. Toinen

karsinta suaritettihin seuraavana päivänä, maraton-sunnuntaina.

Eriä oli kolme. Ensimmääses olivat Amerikka, Kanaata, Sveitsi ja

Kreikka. — Meno oli amerikkaIaasilla heti täyttä lentua. Sveitsin

joukkue piti lujalla ja tarjos vastusta. Mutta ei jänkiille piisaa; ne

poijat osaavat panna kaikkensa pihalle. Tulos oli suarastansa sikamaane

— 41 sekunttia! Se oli kolmas kerta uusi mailmanennätys ja vissihin

sellaane, jotta se nyt hetken aikaa pysyykin. On vaikia käsittää

tuallaasta tulosta; sehän on vain 10 ja neljäsosa sekunttia miästä

päälle.

Sveitsin joukko juaksi ittensä täs yritykses hajalle, niin että ku

jonkun tunnin päästä sitte tuli loppukilpaalu, niin silloo eivät miähet

enää jaksanhet ollenkaa. — Kanaata oli kolmas. Kreikka putos pois.

Toises eräs olivat Enklanti, Unkari, Italia ja Tanska. Sen voitti

tiätysti Enklanti, vaikka Unkari pitikin lujalla, eikä jääny ku pari

metriä. Enklannin aika oli sekin hyvä 41,8. — Kolmas oli Italia ja

Tanska viimmeene.

Viimmeeses eräs oli Hollanti, Ranska, Ruatti ja Etelä-Afrikka. Kaks

ensimmäästä tappeli keskenänsä ja Ranskan joukko yritti hartahasti

parempiansa vastahan. Hollanti voitti parilla meeterillä. Aika oli

42,2. — Ruattin joukko hävis tuntuvasti Ranskalle, jäären n. 5 m.

ja Afrikan sakista oli nyt aivan veto kaikki. Tulivat n. 15 m.

ruattalaasten peräs.

Ku nyt oli jälellä 6 parasta joukkua, alkoo totinen ja tosi

loppuottelu. Siitä tuli taas Amerikan ja Enklannin välinen tappelu.

Jännitys oli yleesös suuri, yks kihinä ja pörinä joka pualella. Lähtö

onnistuu mainiosti ja kesti pualisen sataa metriä, ennenkö saattoo

nährä, jotta amerikkalaane rupiaa pääsemhän ethen. Kutakuinkin yhtaikaa

saivat Amerikan ja Enklannin toiset miähet viästin, kumminki niin,

jotta amerikkalaane kerkes jo ponkaasta metrin verran etumatkaa.

Sitkiää oli kamppaalu, mutta Amerikan joka miäs pitää ja lisää

etumatkaansa, n'otta pualimatkas oli jo pari metriä erua. Jota

likemmäs loppua tultihin, sitä hurjemmin miähet yrittivät ja vauhti

näytti paranevan miäs miäheltä. Amerikkalaasten tyyli on jonkinlaasta

moottorilla-ajua, niinku Paddokin juaksutapa. Ne hakkaavat jaloolla

ku moottorit. Kruppi on toisilla aiva pystys, toisilla taappäi kenos,

niinku Paddokilla. Enklantilaaset juaksoovat kaunihemmin, ethenpäi

nojaten ja pitkillä askelilla. Kummallakin siis »kansallinen» tyylinsä:

Amerikalla jykevä koneellisuus eli moottorivoima ja Enklannilla

pitkäkoipisten jahtikoiriensa juaksutapa. — Hollanti oli hyvä kolmonen,

Unkari neljäs (Gerö, Kurunzi, Muskat ja Rozsahegyi), Sveitsi viires ja

Ruatti viimmeene, pahasti peräs.

Amerikka sai täs lais nyt toisenkerran uuren mailmanennätyksensä 41

sek. nii ettei se mikää sattuma ollu. Enklannin aijaksi tuli 41,8,

Hollannin 42,2. —

Jaakkoo lähti Pariisihi...: Kuvaus Pariisin olympialaiskisoista v. 1924 · 第 31 / 38 题