OSMO. Oli totisesti! Niin mulkoili kuin tarkastava kenraali. (Nauravat.)

ELLI (On saanut sormuksen valmiiksi; kääntyen Osmon puoleen ja

pujottaen veikeästi sormuksen hänen sormeensa). Tässä on minun

sormukseni. Se pitää yhtä hyvin kuin kulta.

OSMO (Suudellen Elliä poskelle). Kiitos, Elli! Parhaimpana aarteenani

säilytän tätä.

ALLI (Kustaan puoleen kääntyen laulaa, säestäen lauluaan ruumiin

liikkeillä, jokaisen värssyn viidennen säkeen aikana pyörien keveästi

ympäri ja pitäen vitsasormusta korkealla oikean käden hyppysissä.)

Oot kultakahleisiin

mun, armas, kietonut.

Ma koivukahleisiin

sun aion kietoa,

kotikoivu-, kotikoivukahleisiin

sun aion kietoa!

Oot kultakahleisiin

mun, armas, kietonut.

Ma koivukahleisiin

sun aion kietoa.

Solkikoivu-, solkikoivukahleisiin

sun aion kietoa!

Oot kultakahleisiin

mun, armas, kietonut.

Ma koivukahleisiin

sun aion kietoa.

Mahlakoivu-, mahlakoivukahieisiin

sun aion kietoa!

Oot kultakahleisiin

mun, armas, kietonut

Ma koivukahleisiin

sun aion kietoa

visakoivu-, visakoivukahleisiin

sun aion kietoa!

(Lentää Kustaan kaulaan nauraen kyyneleet silmissä. Sitten vakavammin.)

"Paimentytöt" · 第 7 / 8 题