Kolme tiedän saaren sorjaa,
huiskaa hienot hunnunpäät,
ken ne kerran, kerran korjaa,
kell' on kerran huimat häät!
Yhden hiusten hohtaa oljet,
silmät siintää simpukkaa,
toisen tumman tuikkaa soljet,
kolmannella punertaa!
Täyttäkää nyt täydet kulhot,
muistonmaljat täyttäkää,
katsokaa, te saaren sulhot
ettei ykskään yksin jää!
Meill' on kolme ruusunpuuta,
jotka tuoksun tarhassaan,
kolme sievää suppusuuta,
jotka oottaa onneaan.
Kun käy häitten tuimin telme,
lehtoon astuu autuaat,
morsiuskruunun hohtaa helme,
onnes antain onnen saat!