Se saaren suutari, suutarismies,
päänpistot sillä on hullut,
hän yltä ja alta ja päältä on piess',
ja se turhaan touhuten kääntyä saa,
jok' on lahjatta tupaan tullut.
Kyiäsuutari kenkäsi tarkastaa
kuin oisi se raihnainen rääsy,
mut jos hyvän palturin piippuun hän saa,
kaks toppaa, niin, ja mälliksi myös,
niin pirttihin sulla on pääsy.
Mut jos olet saita ja saakutin mies
ja silmäsi ilme ilkkuu,
niin karta kinttujas, turha on ties,
ei kouraansa laske hän kenkääsi,
vaikka kärjestä varpaasi vilkkuu.
Ilo ainoa hällä on piippu ja pii,
hylemassi, kun massin täyttää,
valo sammunut silmissä välkehtii,
hän lestinsä kikkaa, on uuttera mies,
ja työhönsä tyytyvän näyttää.
Tuo itse nahka ja rasvo se myös
ja paina massilla pöytää
ja paikkaa itse pahkuratyös,
sinä aamulla pilkkasi pilkkana saat,
voit rääsysi raitilta löytää.