Mua, armas, aattelet sa ehkä salaa
ja hiljaa hyräilet mun laulujain,
kun kynttiläsi vielä yöllä palaa
ja etsit säkeistäni sieluain.
Mä myöskin katson yksin suureen yöhön,
kun kynttiläni palaa pöydälläin,
mä väsyneenä päivän taistoon, työhön
kuin oudon onnen liekin yöstä näin.
Sun näin mä ehkä kansan vilinässä,
ain toinen kuva haihtuu, toinen jää,
mua etsi, sielun sisko, elämässä,
kun morsiuslamput yössä yhdistää.
Ma katson ikkunoihin yljän yössä,
kun sydän suuren surun syitä salaa.
Tähtien säteet yhtyy valovyössä.
Mun lemmenliekkini nyt missä palaa?
34.