Jo klo 11 ap. saavuin Ulriksbergin tehtaalle. Tiellä näin monia
harkkorautakuormia matkalla Ulriksbergistä Fredriksbergiin. Itse ajoin
tehtaalle rattaineni, mutta Rautiainen taas ajoi ehdon tahdon
suurimmille kiville, jotta rattaat särkyisivät. Hän sanoi, että niin
he aina menettelevät, joten, kun keväällä on 12 hyvät työrattaat,
syksyllä on jäljellä kahdet tai kolmet. Siten valmistetaan vuosittain
8 t. 9 uudet rattaat, puhumattakaan vanhoista, jotka korjataan.
Nykyistä pehtoria Morellia väittivät he pahimmaksi pedoksi, mitä
täällä milloinkaan oli ollut. Jo edellisellä viikolla olin kuullut
hänen ruoskineen erästä vaimoa sangen pahoin ja että tämä oli ollut
näyttämässä papille, miten häntä oli lyöty; mutta eihän pappi voinut
auttaa. Morell oli tullut tänne 6—7 vuotta sitten. Edellisessä
pehtorinpaikassaan oli hän kerran ollut häätämässä talonpoikaa. Tämä
ei sanonut mitään niin kauan kuin pehtori heitteli tavaroita
huoneesta, mutta kun tämä kajosi kehdossa nukkuvaan lapseen
heittääkseen senkin ulos, sydämistyi isä siitä, niin että sieppasi
laudankappaleen ja läimäytti pehtoria korvalle, niin ettei hän sillä
korvallaan tänä päivänä kuule, sillä se meni lopullisesti lukkoon.
Täällä sain kuulla, että he väijyskelivät ampuakseen hänet. Ennen
häntä oli Trana pehtorina, hänkin ilkeä ihminen, mutta ei tämän
veroinen. Hän hukuttautui Tervalampiin siitä syystä, että patruunat
panivat hänet viralta, vaikka hän heidän hyväkseen oli uhrannut
omiakin rahojansa.
_Ulriksbergissä_ oli kotona vain nuori suomalainen mies _Antti
Kallenpoika_, joka oli nainut edellisen kirkkoherran tyttären. Hän oli
nuori reipas mies — sama, joka ensimmäisenä sunnuntaina istui kirkon
parvella kanssani. Odottaessani päivällistä katselin tauluja salin
seinillä. Yksi esitti vanhaa Gravea ja ympärillä oli kirjoitus:
»Brukspatron Sebastian Grave, f. 1684 d. 25 Dec. gift med Anna
Cherson 1729 d. 8 Juli, död 1748 d. 14 Martii»
Kuvan alla luki:
»Jag gläds att vårda få en Faders värda minne,
Som tjent i redligt nit sin Gud och fosterland;
Han född af Gallisk stam, dock ägde Göthiskt sinne.
Fem Bruk, bland vildsint folk, han anlagt med sin hand,
I sligder var Han snäll och kände Malmers värde;
Han delt åt många råd, bröd och mogna råd beskärde.