talvisaikana kun raju Orion tyrskyhyn peittyy;
taikkapa kuin kevähäll' ovat tihjät kypsyvät tähkät 720
Hermon kentällä, keltasillai Lykian ketomailla.
Helskyvät kilvet ja maa jaloissaan tutajaa töminästä.
Troijankin nimellen vihamies, Agamemnonin poika,
vaunuihin hevot valjastaapi Halesus ja julmaa
Turnollen tuhat kansaa vie, jotk' kääntävät kuokkein 725
viinikkäitä Massikomaita ja joit' yläviltä
Aurunkomaan ukot vuorilta laittivat, luont' Sidicinan
kentän ja jotka Kalest' olivat sekä laakasan virran
Vulturnon asukas sekä myöski Satikulus tuima,
Oskeinkin väki. Näill' ovat pyöreät linkomapeitset 730
keinona; vahvalla hihnalla näit' tapa on varustella.
Suojaa kilp vasentaan; käsikähmäks on viikatemiehet.
Et sinäkään runostamm' ole mainitsemattamme jäävä,
Eebalo, minkä Telon sanotaan Sebethon-kapehesta
siittäneheks, ijäkkäämpänä Kaprin kun Telebolaisten 735
seutua hallitsi; mut isän sarkoihin tytymättä
poika jo silloin saattoi valtansa all' avaralta
kansaa Sarrasten sekä Sarnon rannikkomaita
ynnä Rufran, Batulon ja Celennan maan asukkaita,
noit', yli joit' omenaisen Abellan katsovat muurit: 740
taitavat linkoamaan vasamoitansa Teutoni-laihen;
heidänpä peittävi päitä kiskottu korkkinen kuori,
kilvet vaskitetut ovat, vaskiset välkkyvät miekat.
Laittoipa sinut tappeluhun myös vuorinen Nersae,
maineeltas etevän sekä taistelu-onnesta, Ufens; 745
häll' oli vallan tyrmiä kansa ja tottunut varsin
korvessa metsästämään, -- väki Aekvikulan aromailta.
Maata he viljelevät asehiss', ovat alttihit aina
uusihin ryöstöihin sekä ryöstöistään elelemään.
Saapui Marruvilaisien kansasta pappikin taistoon, 750
lehvällä onnekkaan olivin koristain kypäräänsä,
Arhippon kuninkaan alamainen, urhein Umbro:
kyyn suvullen, lohikäärmehillen kähyvill' äkeästi
tää kädellään levittää uniloita ja taialla taisi
kiukkuja laimentaa sekä taidolla tuskia poistaa. 755
Vaan ei dardanolaisen keihään iskua tainnut
hän parantaa eik' haavoiss' auks hänell' ollehet loitsut
untelokkaat eik' Marsien vuorilta etsityt yrtit.
Murhehtii sua Angvitian salo, Fucinon kirkas
aalto ja päilyvä lampi. 760
Läksipä taistelemaan myös Hippolyton soma poika,
Virbius; tään etevän olj Aricia laittanut äiti,
kasvatetun Egerian metsissä, tuoretten rantain
luona', miss' olj Dianan runsas ja tyyntävä alttar.
Hippolyton sanotaan, hänet kun emopuolensa vehkeet 765
surmahan sai ja hän hurmeellaan isän tyydytti koston,
-- kun hänet olj repineet hevot raisut --, ilmohin jälleen
aetheri-tähteihin sekä taivaallen palanneeks, kun
sai elohon hänet Paeonin yrtit ja lempi Dianan.
Silloin kaikenvoip' isä, suuttuen ett' umeasta 770
Tuonesta ihmislaps joku saattoi noust' elon valoon,
lääkkehen semmoisen sekä taian keksijän paiskas,
Feeboksen pojan, nuolellaan Manalan suvannoille.
Mutta Diana Hippolyton eränäis-asunnoihin
hellänä korjas ja kätki Egeria-impyen metsiin: 775
yksin ett' italoisissa metsissä tuntematonna
viettäisi eloaan, nimen muuttaen Virbius oisi.
Siitäpä ast' kavioisetkin hevot templist' Dianan
estetähän kuin myös lehikoista, kun rannalla nuoren
miehen nuo, pelästyin merihirmuja, kaasivat vaunut. 780
Poikapa kuitenkin tuliset hevosens' aromaiden
kentillä lennättelee sekä vaunuiss' syöksyvi sotaan.
Ensimmäisenä hyöriipi jaloryhtinen Turnus,
kantaen aseita sekä päältään muist' ylemmäisnä:
tään ylevän kypärän kolm'kertanen töyhtökäs kantoi 785
harja Khimairaa, purskuavaa kidast' aetnahist' tulta;
sen enemmin tuo riehuvan näytti ja suitsevan julmaa
tulta, min hirveemmäks, verisemmäksi tappelu kiihtyi.
Mut keveää kohovaisine sarvinehen Io kaunist
kilpeä kullattua, -- se jo käyden karvahan muuttuu 790
lehmäksi, -- tärkeä aine, -- ja immen olj vartian' Argus;
tuossapa kaas silatust' isä Inakhus urnasta vettä.
Seuraapi jalk'miehien parvi ja kaikilla kentill'
Argosen miehet ja kilpesät taajenevat sotajoukot,
laumat Aurunkkojen, Rutulot, veteraanit Sikanot, 795
myös Sakraanien joukot ja kirjavat kilvet Labikoin;
jotka sun korpiaskin, Tiberinus, ja rantoa pyhää
kyntelevät, Numikon, Rutulein jotk' kumpuja kuokkii,
Circeenkin ylänköitä, jotk' Anxurus Juppiter tienoot
hallitsee, iloten viherästä Feronian lehdost', 800
ynnä miss' on Saturnon syvä lampi ja pohjalla laaksoin
etsivi tiens, loristen merehen, tuo jäävilu Ufens.
Volskein kansasta saapui viel' paits näitä Kamilla,
johdattain ritarparvea vaskesta kiilteleväistä,
naissotilas: ei rukkihin eik' Pallaan kudekoppaan 805
neitosen tottunehet kädet, vaan kovat tappelut impi
kestää voi sekä juoksullaan ohi tuulista kiitää.
Leikkaamattoman laihonpa tää yli korsien latvain
kiitänyt ois, vähintään tähät hentosat turmelematta;
tai meren keskitenkin hän kuohuvill' aalloill' liehuin 810
ois samonnut, nopeat jalat aavalla kastelematta.
Tuot' imehtii koko nuoriso, suojista, pellolta rientäin,
joukossa ootellen emot ihmettelee tulevaista,
katsoo hämmästyen: kuninkaallinen purppuravaippa
kuin koristaa ihanoit' olanpäit', miten kultaissolki 815
hiuksia kiinnittää, miten kantaa Lykian viintä,
paimenmyrtillä kuin koristettua keihästä käyttää.
Viitteet:
V. 5. "Hautaiset". nim. Kajetan, josta johtui Gaetan-kaupungin nimi.
V. 35. "Käskee", nim. Aeneas.
V. 37. Erato oli yksi 9:stä laulunhaltiattaresta (Musaista).
V. 47. Faunus oli eräs Italian alku-asukkaiden (Aboriginein) kuningas,
jota kuolemansa jälkeen palveltiin ennustavana metsäjumalana.
V. 55. Turnus, urhoollinen Rutulein kuningas, Daunon ja nymfan Venilian
poika ja Juturna-nymfan veli.
V. 63. Laurento-maan nimi johtuu runoilijamme mukaan, latinal. sanasta
"laurus" = laakeripuu (vertaa v. 59).
V. 82. Albunea on erään jokseenki korkealla olevan, rikinpitoisen
lähteen nimi; sen äyräillä oli nymfalle Albunealle pyhitetty lehto.
Lähteen nyk. nimi on Acqua solibrata d'Attieri.
V. 116, Vertaa Aen. III. 255-257.
V. 140. Nim. Ankhisesta ja Venusta.
V. 154. "Pallaan levontarjous-merkkejä", nim. Pallaalle pyhitetyn
öljypuun (olivin) lehvistä tehtyjä kiehkuroita.
V. 178-179. Sabinus, josta Sabinoin kansa johti nimensä, opetti
ensinnä viinipuita kasvattamaan ja hoitamaan.
V. 180. Janus'en sanotaan olleen samaan aikaan kuninkaana Latiossa kuin
Saturnuskin. -- Januksen temppelistä katso Aen. I, v. 293, 294.
V. 187. "Auguri-valtikka" oli hiukan yläpäästä taivutettu sauva, jota
lintujen lennosta ennustajat (Augurit) käyttivät.
V. 189. Nimi Pikus (= Picus) merkitsee myöskin tikkaa.
V. 209. Korythus oli, tarun mukaan, Dardanon veli ja seurakumppani,
tään lähtiessä Italiasta Samothrakeen. -- Etruriassa oli Korython
kaupunki (nyk. Cortona) nimitettynä hänen mukaan.
V. 304. Lapithat olivat vuorikansaa pohjoisessa Thessaliassa. Heidän
kuninkaansa Perithoon häissä syntyi verinen tappelu heidän ja
vierastensa Kentaurien välillä, jossa koko Lapithain kassa sai
surmansa. Tään riidan pani alkuun Mars kostoksi siitä, kun hän yksin
jumaloista jäi häihin kutsumatta.
V. 306. Oineos, aetolilaisen kaupungin Kalydonan kuningas, jätti kerran
Dianalle uhraamatta, ehkä kaikille muille oli uhrannut. Tätä
kostaakseen laittoi Diana rajun metsäsian (karjun) Oineon alueille,
joka teki paljon vahinkoa, kunnes Meleager sen tappoi.
V. 319. Cisseyn tytär Hekuba, Priamon puoliso, ollessaan Parisest'
raskaana näki kerran unissaan, että hän kantoi rintansa alla
tulisoihtua; tää oli enne Troijan sotaan, joka Parisen kautta oli
syttyvä.
V. 343. Amata oli Latinon puolison nimi.
V. 363. "Troan paimen", s.o. Paris, joka vei Ledan tyttären Helenan
Troijaan.
V. 390. Bakkhon juhlissa kannettiin, hänen kunniaksi, viiniköynnöksillä
ja muratilla kiehkuroittuja sauvoja ("thyrsejä").
V. 413. Hannibal hävitti Ardean perinjuurin.
V. 516. Ardeasta etäällä olevan Trivian (nyk. Lago di Nemi'a) järven
rannoilla oli Dianalle pyhitetty lehto. -- Nar (nyk. Nera) on pienonen
Tiberin lisäjoki, Umbrein ja Sabinoin maiden rajalla.
V. 517. Velino on pienonen järvi ja joki, joka laskee Narin jokeen.
V. 565. Amsanktus oli nimeltään eräs syvä korpinotko, jota ympäröi
outaiset vuoret ja jossa oli pahalta löyhkävä järvi; se oli Hirpinein
maassa, Apulian ja Kampanian välillä. Sen läheisyydessä on pohjaton
rotko (nyk. Bocca del Lupo), josta vielä nytkin pahalta löyhkäviä
kaasuja huokuu.
V. 604. Getojen maa = nyk. Unkari ja Rumeenia.
V. 606. Indiaan eivät Roomalaiset koskaan tulleet.
V. 607. Auguston aikana saatiin ne sotaliput takasin, mitkä Krassus
tappionsa kautta v. 53 e.Kr. oli Partheille menettänyt.
V. 610. Joka portin luona oli Janus'en kuvapatsas.
V. 612. Kvirinuksen viitta oli valkea, purppurareunainen. -- Gabinon
vyö tarkoittaa sitä pukeutumistapaa, että levätin (toogan) toinen lieve
nakattiin vasemman olan ylitse ja vedettiin ympäri oikean käden alatse
rinnalla kiinnitettäväksi.
V. 641. Helikon on eräs vuori Boiotiassa Kreikanmaalla, tarun mukaan
laulunjumalattarien olopaikka.
V 648. Tyrrhenon ranta = Etruria.
V. 652-653. Kaikki Lauson kera lähteneet kaatuivat sodassa.
V. 655. Näillä vaunuilla oli voitettu palkinto, palmulehvä,
kilpa-ajossa.
V. 657. "Suku-merkkinä"; taru kertoo Herakleen 8 kuukauden ijässä
kouraisneen sen kyyparin kuoliaaksi, minkä Juno, hänet surmatakseen,
oli hänen kätkyelleen lähettänyt.
V. 658. Hydra = vesikärme, lohikärme.
V. 660. Aventinon vuori oli eräs niistä 7:stä kukkulasta, joille Rooma
oli rakennettu.
V. 662. Tirynthinen voittaja = Tirynsistä, Argos-maan kaupungista
syntynyt voittaja, Herkules.
V. 666. "Leijonan taljaan", nim. Nemealaisen leijonan, minkä Herkules
tappoi.
V. 675. Kentaurit ovat tässä nähtävästi personifikatiooneja joko
tuuliaispäille tai lumikiepeille. -- Homole ja Othrys ovat
vuoria Thessaliassa.
V. 679-680. Kerrotaan, että kipinä kirposi Caekulon äitiin ja että hän
siitä tuli raskaaksi.
V. 682. Junolla oli Gabii-kaupungissa temppeli.
V. 684. Amasenus oli samannimisen virran haltia.
V. 696-697. Kaikki näissä värsyissä mainitut paikat olivat
Etelä-Etruriassa.
V. 709. Romulon aikana muutti Titus Tatius, Sabinojen kuningas,
ynnä osa tään alamaisia Roomaan.
V. 709. "Korttelineen" = se kaupungin osa Roomassa, mikä nimitettiin
Klausuksen mukaan.
V. 710-716. Näissä värsyissä mainitut paikat olivat Sabinoin ja
Latinoin maassa.
V. 717. "Paha-onninen" on Allia virta siitä syystä, kun Roomalaiset
kärsivät sen luona suuren tappion toisessa Puunilaissodassa.
V. 721. Hermon kenttä oli Hermos'en virran luona Lydiassa (V. asiassa),
jossa Lykiankin maakunta oli.
V. 726-740. Nimet tarkoittavat Etelä-Italian Kampanian maakunnan
paikkakuntia ja heimoja.
V. 734. "Sebethon", s.o. Kampaanialaisen joen Sebethon haltian
tyttärestä, "kapehesta."
V. 744-749. Näissä värsyissä on puhe Aekvi-heimosta, joka asui
Latiossa, länteen päin Fucino järvestä.
V. 750-760 on puhe Marsien sotaisesta heimosta, joka asui itäänpäin
Fucino-järvestä.
V. 751. Olivi = öljypuu.
V. 762. Vähän matkaa eteläänpäin Alba-Longasta on Aricia-järvi, jonka
rannalle oli rakennettu Dianalle pyhitetty templi ja lehto.
V. 765. j.s. Theseyn poikaan Hippolytoon oli tään emintimä Faedra
rakastunut; kun hän ei taipunut emintimänsä rikokselliseen rakkauteen,
syytti Faedra tätä siitä, mihin itse oli koettanut häntä vietellä.
Tästä suuttuneena sai Theseys isänsä Neptunon meritursaiden kautta
säikyttämään Hippolyton hevosia, jolloin Hippolyte tuli muserretuksi.
Mutta Diana antoi Aeskulapin, lääketieteen jumalan, hänet parantaa ja
vei sitte Egerian immen lehtoon, missä hän eli Virbius'en nimellä (nimi
on muodostettu sanoista vir -- mies ja bis = kahdesti, toistamiseen).
V. 769. Paeon = Apollon lisänimi, hänen lääketaitonsa vuoksi
V. 781. "Poikapa" s.o. äsken mainitun Virbius'en samanniminen poika.
V. 785-788. Turnon kiilloitettu kypärä näytti, hänen liikkuessa ja
päivän paistaessa, syöksevän tulta.
V. 789. Tarun mukaan Juppiter muutti, suojellakseen suosittuansa
Inakhon tytärtä Io'a Junolta, hänet lehmäksi. Juno sai kuitenkin tämän
lehmän valtaansa ja antoi sen satasilmäisen hirviön Argus'en
vartioittavaksi. Argus'en kyllä Merkurio tappoi, mutta Io sai sittemmin
kauan harhailla, kunnes tuli Egyptiin, jossa Juppiter hänet muutti
Isis-nimiseksi jumalattareksi.
V. 792. Inakhus, Argos'en ensimmäinen kuningas, tuli samannimisen
virran jumalana palveltavaksi.
V. 795-802 mainitut paikat ja heimot olivat Latiossa, Tiberin
eteläpuolella, Volskien heimon alueella.
V. 805. Pallas = Minerva, oli naistöiden suojelija.
V. 816. Lykialaiset V. Aasiassa olivat taitavia joutsimiehiä.
KAHDEKSAS LAULU.
Aeneaan liittolaiset.
Ainehisto.
Sotaa alottaissa, lähettää Latinus Venulon, Diomedestä liittoon anomaan
(1-17). -- Tiberino, Tiber-joen haltia, kehottaa Aeneasta lähtemään
arkadilaisen Evanderin liittoa pyytämään (18-65). -- Aeneas,
rukoeltuaan, lähtee laivoilla matkaan, jota Tiber virta tulvallaan
edistää; Aeneas saapuu Pallanteon linnan edustalle (66-101). --
Arkadilaisten parhaillaan uhratessa, saapuu Aeneas heidän luo ja pyytää
päästä Evandron puheille, jonne tään poika Pallas hänet saattaa
(102-125). -- Aeneas pyytää Evandroa liittoonsa, osoittaen, että he
ovat keskenään sukulaisia; Evandro, Ankhisen ystävä, suostuu tähän
(126-174). -- Evandro kertoo, kuinka Herkules tappoi hirviön Kakon,
Vulkanon pojan, joka oli varastanut Herkuleelta muutamia härkiä
(175-279). -- Uhri ja ylistyslaulu Herkuleen kunniaksi (280-305). --
Matkalla kaupunkiin Evandro kertoo entisistä maan vaiheista sekä
näyttelee Aenealle Rooman seudun merkillisyyksiä (306-358). -- Yömaja
Evandron hovissa (359-369). -- Venus pyytää puolisoaan Vulkanoa
valmistamaan Aenealle aseita, johon tämä suostuu (370-406). -- Aeneaan
asetten valmistus Vulkanon ja Kykloopein pajassa yöllä (407-453). --
Aamu; Evandron ja Aeneaan ylösnousu ja yhtyminen (454-468). -- Evandro,
kerrottuaan Mezentiuksen julmuuksista, kehoittaa Aeneasta etsimään tuon
kapinallisten alimaisten liittoa sekä puolestaan lupaa, poikansa
Pallaan johdon alla, lähettää voimiensa mukaisen apujoukon hänelle
(469-519). -- Venus, jylisyttäen sekä näyttäen aseita taivaalla, antaa
merkin, minkä Aeneas selittää Evandrolle (520-540). -- Uhrit,
varustaiminen ja lähtö sotaan (541-607). -- Venus lahjoittaa Aenealle
komean kilven y.m. aseita (608-625). -- Kilpeen kuvatut tapaukset
Rooman historiasta: Romulus ja Remus suden hoitamina; Roomalaiset
ryöstävät Sabinolaisten naisia; petollisen Metton rankaistus; Porsenna,
Kokles ja Kleelia; Manlio puoltaa Kapitooliota; Aktion meritappelu;
riemujuhla keisari Augusto Oktavianon Aktion voiton vuoksi y.m.
(626-731).