kruunut, ja loisteellaan vaha-soihdut voittavat yösen.
Didopa maljan, sen timanteista ja kullasta raskaan,
vaatii, sitt' tämän viinillä täyttää; Belosta asti
tuota jo heimonsa käytti; nyt hiljaisuus hoviss' syntyy: 730
"Juppiter, vierasten lait määrännees taru kertoo,
teeppä sä Puuneillen sekä Troijastakin eronneille,
päivyt tää ilosaksi ja ainakin muistettavaksi!
Lahjoittaos ilos Bakkho ja siekin ehtosa Juno!
Viettööten tekin, Puunit, juhloa suosiollisna!" 735
Virkki ja pöydällen kaas viiniä tilkan ja ensin,
uhrattuaan, sitä hiukan huulillansa hän maistaa;
rohkaisten ojentaa Bitiolle sen sitten. Se julma
tyhjensi vaahtoavan pikarin ihan tilkkahan asti;
muut ylimykset sen jälkeen. Kultasta kannelta soitti 740
hapsikas Jopas niin kuin hänt' oli neuvonut Atlas.
Lauleli retkiä kuun sekä auringon pimennykset;
mist' on ihmissynty ja karjan ja vetten ja liekin,
Arkturon, vesikkäin Hyadain, Otavais-parin tähtein,
mintähden merehen niin varhain talvinen rientää 745
aurinko, taikkapa yö miten niin lyhenee kesäsillä.
Puunit innokkaast' taputtaat, heit' Dardanot seuraa.
Näin koko yön puhellen monenlaisia onneton Dido
vietti ja huomaamattahan täyttyi rakkaudella:
paljon kons' Priamosta hän tieteli, Hektoristai kons', 750
kons' mityset asehet oli, kun tuli Koittaren poika,
milliset Diomedeen hevot ynnä min lainen Akhilles.
"Noh, mut kertoileppa, o vieras, ens'alust' alkain",
lausuu, "sie Danaoin kujehet, sukus onnettomuudet,
ynn' omat seikkailus! Jopahan vuos seitsemäs vieree 755
harhaellessasi sun nyt kaikkea maata ja merta!"
Viitteet:
[1] Neljässä alkuvärsyssä, joista monet epäilevät, tokko ne ovatkaan
Vergilion sepittämiä, viitataan runoilijamme sepittämiin teoksiin, nim.
paimenlauluihinsa (Bukolika) ja oppirunoihinsa maanviljelyksestä
(Georgika) sekä vihdoin käsillä oleviin Aeneidi-lauluihinsa. -- Mars
oli Roomalaisten sodanjumalan nimi.
V. 1. "Urohosta", nimittäin Aeneaasta, Ankhisen pojasta, joka oli
Troijan etevimpiä urhoja ja jonka Verg. otaksuu Rooman kansan
kanta-isäksi. -- "Troija" oli kaupunki, jonka Kreikkalaiset n. v. 1184
e.Kr. hävittivät Vähässä Aasiassa.
V. 2. "Latio" (lue: Laatsio) oli sen maakunnan nimi, johon Rooman
kaupunki oli perustettu.
V. 3. "Sallima" = Luoma, Kohtalo (roomal. Fatum) oli kaikkea johtava
salainen valta, jonka säännösten alle ajateltiin jumalainkin täytyvän
nöyrtyä.
V. 4. Juno, pääjumalan Juppiterin puoliso ja sisar, oli avioliittojen
suojelija ja jumalattarista ylin.
V. 7. "Albalais-isät", s.o. Alba-Longan kaupungissa asuneet
Roomalaisten esi-isät; Alba-Longan perustajaksi mainitaan Aeneaan
poikaa Askaniusta, mutta Rooman kaupungin perustajaksi tuli tään
jälkeläinen Romulus (n. v. 753 e.Kr.)
V. 13. Karthago oli ikivanhan Tyron kaupungin siirtolais-kaupunki,
jonka Tyrosta paennut tyytymätön joukko oli naisen Didon johdon alla
perustanut Libyan maakuntaan pohjois-Afrikassa (lähellä nykyistä
Tunis-kaupunkia); tämä tapahtui historian otaksumisen mukaan vasta
n. v. 880 e.Kr. -- Tiber (nyk. Tevere) on virran nimi, jonka varrelle
Rooma on perustettu.
V. 16. Samos oli eräs Kreikkalaisten asuma saari Egean meren
pohjoispuolella, jossa Junolle osoitettiin suurinta kunnioitusta.
V. 19. "Teukroin" s.o. Troijalaisten; näin nimitetään Troijaisia
välistä erään esi-isänsä Teukerin mukaan. -- V:ssä 19 ja 20
tarkoitetaan roomalaista sotapäällikköä Scipiota (nuorempaa),
joka v. 146 e.Kr. hävitti Junon suosiman Karthagon.
V. 22 "Parkat" = Onnettaret, joita oli 3, nimittäin: Klootho, joka
kehräsi, Lakhesis, joka mittasi, ja Atropos, joka katkasi elämän
onnen langan.
V. 24. Argos oli eräs Kreikan maan kaupunkeja; tässä, kuten usein
muulloinkin, runoilijamme käyttää osan nimeä kokonaisen, Kreikan
kansan asemasta. -- Troijan sodan kertoo taru syntyneen näin: Kun Ftian
kuningas Peleys ja merenneito Thetis viettivät häitään, kutsuttiin
kaikki jumalat ja jumalattaret vieraiksi paitsi riidan jumalatarta
Eris'tä, koska peljättiin hänen tapansa mukaan, häissä riidan nostavan.
Tuosta vihoissansa viskasi Eris hääsuojaan kulta-omenan, jolle oli
kirjoitettuna: "kauneimmalle." Jopa nousikin tästä riita, varsinkin
kolmen etevimmän jumalattaren, Junon, Minervan ja Venuksen kesken, koska
jokainen piti itsensä kauneimpana. Riidasta päästäkseen, päättivät he
sen jättää Troijan kuninkaan Priamon pojan Paris'en ratkaistavaksi, ken
heistä tuon kulta-omenan oli saapa. Tultuaan Pariksen luo, kun tämä oli
parhaillaan isänsä laumoja kaitsemassa, koetti jokainen heistä
lupauksillaan taivuttaa hänet puoleensa. Juno lupasi, jos hän
kultaomenan saisi, Parikselle kunniaa ja valtaa, Minerva, viisauden
jumalatar, viisautta, ja Venus (= Lemmetär), kauneuden jumalatar,
kauneimman puolison. Paris antoi kulta-omenan Venukselle. Kiitokseksi
tästä johti hän hänet Spartaan kuninkaan Menelaon luo vieraisiin, jolta
Paris sittemmin ryösti hänen puolisonsa, sen ajan kauneimman naisen,
Helenan, ja vei hänet Troijaan. Tätä vääryyttä kostamaan nousi koko
Kreikan kansa ja siitä sai Troijan sota alkunsa, joka 10 vuotta
kestettyään, päättyi Troijan hävityksellä.
V. 28. Ganymedesin, Troijan kuninkaan pojan, jonka Juppiterin kotka oli
ryöstänyt, teki Juppiter juomanlaskiakseen.
V. 30. "Danaoin", näin nimitetään Kreikkalaisia erään esi-isänsä
Danaus'en jälkeen. -- Akhilles, edellämainitun Peleyn poika, oli
kuuluisin kreikkalainen urho Troijan sodassa.
V. 34. "Sikulein" = Sicilian saaren asukkaiden näkyvistä, jossa Teukrot
harhamatkoillaan viimeksi olivat olleet.
V. 40. Pallas on Minervan kreikkalainen nimi.
V. 41. Aijax, Oïlein poika, oli häväisnyt Minervan templin Troijassa.
V. 51. Aeolia (lue: Eeolia) oli maakunta Kreikanmaan luoteiskulmalla.
V. 68. Ilio on Troijan toisintonimi. -- "Penaatit" oli kotijumalain
kuvia, joiden luultiin suojelevan kotia; kullakin perheellä samoin kuin
valtioillakin olivat omat suojelus-penaatinsa.
V. 71, Nymfit olivat jumalattarien palvelusneitoja.
V. 97. Tydeon poika oli kuuluisa kreikkalainen urho Diomedes, joka
kerran oli vähältä tappaa Aeneaan.
V. 99. Hektor, Priamon poika, oli urhoollisin Troijalaisista, jonka
Akhilles voitti ja kaasi.
V. 100. Sarpedon, Juppiterin poika ja Troijalaisien liittolainen;
hänet kaasi Akhilleen ystävä Patroklos. -- Simoïs oli erään virran
nimenä, jonka läheisyyteen Troija oli rakennettu.
V. 108. "Suvi" s.o. Etelätuuli.
V. 111. Syrtit, vielä nytkin saman nimiset lahdet Afrikan
pohjoisrannalla.
V. 114. "Hänen nähden", nim. Aeneaan. -- Orontes, Ilioneys, y.m.
tällä kohtaa mainitut olivat Aeneaan kansalaisia.
125. Neptunus, sama kuin Suomalaisten Ahti, oli meren jumala,
Juppiterin ja Junon veli; hänen valtansa merkkinä oli kolmikärkinen
hanko.
V. 144. Cymothoe ja Triton olivat meren neitoja, samaa kuin
Suomalaisten Wellamon neidot.
V. 161. "Lahermoihin" = lahdermoihin = lahdenpohjukoihin.
V.. 195. Acestes oli troijalaisen kuninkaan nimi Sicilian saarella,
jonka luona Teukrot olivat viimeksi vierailleet.
V. 196. Trinakria, s.o. kolmikärkinen, -- niin kutsuttiin Siciliaa
myöskin, sen kolmikulmaan vivahtavan muodon vuoksi.
V. 201. Scylla ja Kharybdis oli vaarallisten meren kurimusten nimenä
kummallakin puolella Sicilian ja Italian välistä, Messinan salmea. --
"Kyploopit" (s.o., "ympyräsilmät") oli julmien jättiläisien nimi,
joilla taru kertoo olleen vain yhden silmän (luultavasti tulivuorien
personifikationeja).
Värsyissä 220-222 mainitut olivat Aeneaan tovereita.
V. 242. Antenor purjehti Troijan hävityksen jälkeen pitkin Adrian
merta sen pohjoispäähän, jossa, Venetian tienoilla, nousi maalle ja
perusti pohjois-Italiaan Patavon (nykyisen Paduan) kaupungin.
V. 244. Timavo on erään joen nimi Pohjois-Italiassa.
V. 248. Dardanolaiset = Troijalaiset; Dardanus oli Troijalaisten
esi-isä.
V. 257. Cytherea oli Venuksen lisänimi, Cytheran saaren mukaan, jossa
häntä palveltiin.
V. 258. Lavino oli erään, Aeneaan Latioon perustaman kaupungin nimi.
V. 266. Rutulot olivat eräs kansa keski-Italiassa sekä Aeneaan
kiivaimpia vastustajoita, kun tämä saapui Italiaan.
V. 273. Mars on sodan jumalan nimi.
V. 275. Tarun mukaan oli susi sotaisen Romulon imettäjänä.
V. 284. Assarakos oli Ankhisen isänisä. -- Mykene oli erään kaupungin
nimi Argolin maakunnassa, Kreikassa; se oli Menelaon veljen Agamemnonin
asuinpaikka.
V. 285. Ftia, kaup. Thessaliassa, Akhilleen syntymäpaikka.
V. 286. Caesar = kuuluisa Julius Caesar.
V. 289. Olympo on kreikkalaisten mukaan paikan nimenä, jossa heidän
jumalansa asuivat (= taivas); Thessaliassa on myös samanniminen vuori.
-- "Idänmaan tavaroista." Tällä tarkoitetaan Caesarin retkeä
Mithridateen poikaa Farnaacesta vastaan V. Aasiassa.
V. 292. Vesta oli yhteisen turvallisuuden ja yksimielisyyden jumalatar.
-- Remus oli Romulon veljen nimi. -- Qvirinon nimellä palveltiin
Romulusta tään kuoleman jälkeen jumalana.
V. 294. Sotaakin palveltiin jumalana. -- "Sodan portit" tarkoittaa
sodan jumalan Janon temppelin portteja, jotka vain sodan aikana
olivat auki.
V. 297. "Maijasta siinnyt" = Merkurio, Juppiterin ja Atlaan tyttären
Maijan poika, jumalitten airut.
V. 302. "Puunialaisten"; nimi on luult. latinalainen muoto
foinikialaisten nimelle; Karthago oli Foinikilaisten (l. Feniciläisten)
perustama.
V. 316. Harpalyke oli, tarun mukaan, erään naissotilaan, Amazonin
nimenä.
V. 317. Thrakianmaa oli kuuluisa hevosistaan. -- "Idän", s.o.
itätuulen.
V. 329. "Febon sisar" oli Diana, metsästyksen jumalatar.
V. 337. "Kothurno" oli korkea puolisaapas, jota käytettiin
metsästyksellä oltaissa.
V. 338. Agenor oli Didon esi-isiä.
V. 343-347. Venus, pysyäkseen tuntematonna, kertoo tässä kansan
tapaan, asialle luonnollista järjestystä noudattamatta.
V. 367. "Byrsa" (vert. "pörssi") merkitsee vuotaa; taru kertoo heidän
leikelleen vuodan hienoiksi remeleiksi, joilla saattoivat kiertää
suuren alan.
V. 374. Vesper on iltatähti.
V. 380. Dardarius, Troijalaisten esi-isä, oli Juppiterin ja Elektran
poika.
V. 394. "Juppiterin lintu" = kotka.
V. 403. Ambrosia oli jumalain hyvähajuinen voide, jolla he itseään
voitelivat; se oli myöskin heidän ruokanaan. Heidän juomansa nimenä
oli nektar.
V. 406. Tarun mukaan oli Aeneas Venuksen ja Ankhisen poika.
V. 415. Pafo oli kaupunki Cyperin saarella, Venuksen mielipaikka.
V. 416. Saba oli vanha kaupunki Arabiassa, vanhaan aikaan maailman
kuulu hyvänhajuisista lemuaineistaan.
V. 446. Sidon oli Foinikilaisten toisen pääkaupungin nimi.
V. 466. Pergamo oli Troijan linnan nimi.
V. 469, Rheso oli thrakialainen kuningas, Troijalaisten liittolainen.
Ennustuksen mukaan ei olisi Troijaa voitu valloittaa, jos hänen
hevosensa olisi saaneet juoda Xanthon joesta; ennenkuin sitä ehtivät,
varasti ne öiseen aikaan Tydeon poika Diomedes.
V. 474. Troilus oli eräs Priamon poikia.
V. 485-488. Priamo rukoili polvillaan Akhillesta, että saisi haudata
poikansa Hektorin ruumiin.
V. 489. Memnon oli mustien Afrikalaisten johtaja, Priamon sukulainen
ja liittolainen.
V. 490. Amazoneiksi kutsutaan erästä tarumaista sotaista naiskansaa,
joka oli myöskin Troijalaisien liittolaisia.
V. 498. Eurotas, virta Lakoniassa Kreikan maalla, jonka rannalla
Spartan kaupunki oli. -- Cynthia oli vuoren nimenä Delos'en saarella
Arkhipelagissa sekä oli, tarun mukaan, Apollon ja Dianan syntymäpaikka.
V. 502. Latona oli Apollon ja Dianan äidin nimi.
V. 530. Hesperiaksi kutsuivat Kreikkalaiset Italiaa sen vuoksi, että
sen asema oli heidän kotimaastaan länteen päin. (Hesper = ilta, länsi).
V. 532. Eenotrit olivat kreikkalaisia (Pelasgeja), jotka olivat
Kreikasta sinne siirtyneet.
V, 560. Dardanidat = Troijalaiset.
V. 569. "Saturnus'en pellot", s.o. Lation maakunta, jossa Juppiterin
isän Saturnon sanotaan ennen hallinneen.
V. 570. "Erykon rajat" = Sicilia, sen kuninkaan Erykon mukaan.
V. 590, "Äitipä", nim. Venus.
V. 592. "Paroksen kivi" tarkoittaa valkoista marmoria, jota saatiin
Paroksen saarelta (Arkhipelagissa).
V. 624. Pelasgit olivat Kreikanmaan alku-asukkaita.
V. 635. Bakkhus oli viinin jumala.
V. 658. Kupido (= Amor) oli Venuksen, ampumaneuvoilla ja siivillä
varustettu, sokea poika ja äitinsä apulainen.
V. 661. Tyyrolaiset, jotka olivat kauppaa käypää kansaa, olivat
kuuluisat kavaluudestaan.
V. 681. Idalion (myös Idalia) oli erään vuoren nimi Venuksen
mielikkisaarella Cyperillä.
V. 741. Tarun mukaan oli Atlas eräs Mauretanian kuningas ja
tähtitieteen oppinut, mutta joka sitten tuli muutetuksi Atlas vuoreksi.
V. 744. Hyadat, eräs pienempi, seitsentähtinen, V-muotoinen tähdistö,
jonka nousun luultiin tuottavan pitkällisiä sateita.
V. 751. "Koittaren (= Auroran) poika" tarkoittaa Memnonia, Troialaisten
liittolaista.
TOINEN LAULU.
Troijan hävitys.
Ainehisto.
Aeneas alkaa kertomuksensa Troijan hävityksestä (l-12). -- Puuhepo,
täynnään siihen kätkettyjä kreikkalaisia asekkaita; Kreikkalaisien
lähtö Tenedon saaren yksinäiselle rannalle kätköön (13-24). --
Troijalaisien erimielet puuhevon tarkoituksesta (25-56). -- Kreikkal.
Sion antautuu Troijalaisille ja kertoo, valheita keksien, omia kovia
kohtaloltaan sekä selittää hevon tarkoituksen (57-198).-- Laoko'onin
kuolema saattaa Troijalaiset hinaamaan puuhevon linnaan (199-253). --
Kreikkalainen laivasto palajaa ja Sion, aukaisten hevon teljet, päästää
siitä Kreikkalaiset ulos (254-267). -- Hektorin haamu herättää unesta
Aeneaan, joka huomattuaan Troijan tulipalot ja perikadon päättää
taistellen kuolla ja saapi joukon samanmielisiä kumppaneja (268-369).
-- He voittavat ensin yön pimeässä Androgeon joukkoineen, vaihtavat
aseensa kreikkalaisiin aseihin, mutta pelastaissaan Priamon vangittua
tytärtä kärsivät asevaihtonsa vuoksi tappion ja hajoavat toisistaan
(370-437). -- Taistelu Priamon hovissa ja naisten tuska siellä
(438-505). -- Priamon kuolema (506-558). -- Aeneas huomaa Helenan
piilopaikasta, tahtoo tälle kostaa Troijan häviön, mutta tulee äitinsä
Venuksen kautta tästä estetyksi, joka käskee hänen pelastamaan edes
omaisiansa, koska kaupunkia ei enää voitu pelastaa (559-633). --
Ankhises, joka ensin kieltäytyi lähtemästä matkan vaivoja kärsimään,
tulee ihmeitten kautta siihen saatetuksi (634-720). -- Pakomatkalla
eksyy Aeneaan puoliso Kreusa, joka, sittenkuin Aeneas kauan oli
turhaan etsinyt häntä, ilmestyy haamuna tälle ja tään lohduttaa
(721-795). -- Aeneas palajaa isänsä luo ja pakenee seuroineen vuorille
(796-804).