[96] Karjalainen 204 Jyvöälaksi.
[97] Marttińi 1186 ("yleinen Karjalassa").
[98] Paulaharju 4715.
[99] Nalimov, ЭО LXXII-LXXIII, s. 14.
[100] Jarmitov SUS.
[101] Nalimov, ЭО LXXII-LXXIII, s. 14.
[102] Nalimov SUS 4.
[103] Gondatti, s. 71.
[104] Murman, s. 298 (Pohjois-Pohjanmaa); Skogman, s. 162; Paulaharju
5182 Hailuoto; idem 4713 Venäjän Karjala ("Naisten tukka tuleh,
miehien tukka tuulella."); Karjalainen 209 Jyvöälaksi Ven. Karj.
("Tuulella urosen tukka, Naisen tukka tuleh."); Hotinen I 33
Mäntyharju ("Miehen tukka l. tukat tuuleen, vaimon tukka tuleen.");
Lindqvist 153 Loimaa.
[105] Murman, s. 298. -- "<i>Hapsinkatkiainen</i>" tavataan myös muodossa
<i>hapsenkakkiainen</i>. Kakkiainen taasen saattaa merkitä haltiata, vrt.
unikakkiainen.
[106] Hotinen I 33 Mäntyharju.
[107] Lindqvist 153 Loimaa.
[108] Paulaharju 4713.
[109] Karjalainen 209 Jyvöälaksi; Paulaharju 4714 Vuonninen; Hjorth
105 Perniö.
[110] Paulaharju 5183 Hailuoto; Tarkiainen 589 Juva; Perttola 90
Iitti.
[111] Brandt 799 Jalasjärvi.
[112] Tyyskä 72 Askola.
[113] idem.
[114] Skogman, s. 162.
[115] Paulaharju 4713 Ven. Karj.
[116] Karjalainen 209 Jyvöälaksi.
[117] Pekkola b4) 224 Elimäki.
[118] Aus dem inn. und äuss. Leben.s. 491.
[119] ibid., s. 139-140; Hurt I 3, 211. N:o 44 Tarvastu.
[120] Hurt I 2, 711 N:o 15 Andru.
[121] Wiedemann, Aus dem inn. und äuss. Lehen, s. 139-140.
[122] Marttińi III 724 Kivijärvi.
[123] Balov, Э0 LI, s. 119.
[124] Nikiforovskij, s. 76.
[125] Beskr. om Svenska Allmogens Sinnelag, s. 56.
[126] Pettersson EKS 27 Nauvo; Kullberg EKS 198, 201 Strömfors.
[127] Pettersson EKS 27 Nauvo.
[128] Wuttke, s. 133-134.
[129] Hartland II, s. 132-133; Frazer I, s. 378.
[130] Wiedemann, Aus dem inn. und äuss. Leben, s. 478. -- Viron
ruotsalaisista saaristoasukkaista kerrotaan, että vaimo miehensä
kuoleman jälkeen leikkasi palmikkonsa ja pani sen vainajan arkkuun
(Eusswurm II, s. 293 Nachtr.).
[131] Utšajev SUS.
[132] Gondatti, s. 66, 71.
[133] Краткое описанiе; vrt. Karjalainen, s. 89.
[134] Karjalainen, s. 64.
[135] Esim. Erivanin läänin armenialaiset uskovat, että enkeli, joka
kuljettaa mukanansa kuolleen sielua, saapuu kolmekymmentä yhdeksän
päivää kestäneen matkan jälkeen hiuksiselle sillalle. Tässä enkeli
kehoittaa sielua pelkäämättä menemään hiussillan yli (Bunjatov, s.
157-158).
[136] Moškov, s. 49.
[137] ibid., s. 48-49.
[138] Moljarov, s. 743-744.
[139] Ks. lisäksi: Burtsev II, s. 399; Demidovitš, s. 138; Frazer I,
s. 384-385.
[140] Karjalainen, s. 111-112.
[141] Veselovskij, s, 62.
[142] Пoxop. обр., ЭО LXIII, s. 161.
[143] Paulaharju 4710.
[144] Marttińi III 596.
[145] Koskinen b 4) 1 Hausjärvi.
[146] SKVR IX 4, 1497 Pihtipudas; Hyvärinen 260 Rääkkylä.
[147] Hertzberg, s. 49.
[148] Gummerus ja Ranni 926 Pihtipudas; Lång E. 35 Mäntyharju.
[149] Andelin, s. 288.
[150] Vidbom 218 Pieksämäki.
[151] Jaakkola b 4) 35 Rauma.
[152] Gummerus ja Ranni 928 Pihtipudas; Viitanen F. O. 86 Mouhijärvi.
[153] s. 27.
[154] Aus dem inn. und äuss. Leben, s. 391.
[155] Hurt I 3, 502 N:o 26 S. Jaani; I 2, 430 N:o 21 Laijuse.
[156] Matikainen 26 Kurkijoki.
[157] Hyvärinen 259 Rääkkylä.
[158] Viipurin Uutiset 1877 N:o 14.
[159] Puustinen 324 Kiihtelysvaara.
[160] Kanninen 111 Rautalampi.
[161] Brandt 1301 Jalasjärvi.
[162] SKVR IX 3, 1498 Koski.
[163] Gummerus ja Ranni 941 Pihtipudas.
[164] Teräsvuori 114 Merikarvia.
[165] idem 109 Inari. Jos nukkuva heräsi hiuksia leikattaessa, ei
taialla ollut tulosta.
[166] Viitanen F. O. 33 Mouhijärvi.
[167] Wiedemann, Sjögrens Livische Grammatik, s. 84-85. --
Tämän taian jälkimäisen osan saattaisi pikemmin katsoa kuuluvan
lemmennosto- kuin hävitystaikoihin. Tienhaara tavataan kauempana
tutkimuksessamme taian suorituspaikkana yleensä, sellaisissa
taikatoimissa, joissa ruumiillisen substanssin levittämisellä
tahdotaan aikaan saada mahdollisimman laajaa yhteyttä tahi suurinta
mahdollisuutta siihen tuntemattomien yksilöiden kanssa, m.m.
naimaonnen hankkimisen tarkoituksessa.
[168] Nalimov SUS 3; Sorokin, s. 43.
[169] Nalimov SUS 3.
[170] Taikatapoja Savossa ja Karjalassa. U. Suom. 1878 N:o 153.
[171] SKVR IX 4, 22 Viitasaari.
[172] Qvickström 45 Simo.
[173] Kalliola b4) 5 Lammi.
[174] Meriläinen 386.
[175] Manninen 825 Liperi.
[176] Paulaharju 3221 Uusikirkko.
[177] Rytkönen 1100 K:vaara, H:vaara.
[178] Nurmio 2561 Nurmes.
[179] Meriläinen 2158 Ven. Karj. -- Samanlaisella taialla,
käyttämällä morsiamen hiuksia hääpäivänä, saadaan tämä ikävöimään
sulhasensa kotona (idem II Г214 Hirvisalmi Ven. Karj.).
[180] Yhtenä runkona juurakosta kasvava.
[181] Meriläinen II 1359 Kiimasjärvi Ven. Karj.
[182] idem II 1358 Kiimasjärvi.
[183] Pihtiputaan Kirjallisuuden Seura 66. Viitasaari.
[184] Makkonen 240 Korpiselkä.
[185] Meriläinen II 817 Luusalmi Ven. Karj.
[186] Vihervaara 510 Hämeenkyrö.
[187] Meriläinen 2159 Ven. Karj.
[188] Meriläinen 370 Suomussalmi.
[189] Taioista ja taudeista. Hämeen Sanomat 1885 N:o 97; Meriläinen
173.
[190] Meriläinen 389.
[191] Brandt 1332 Jalasjärvi.
[192] Rytkönen 1078 Kiihtelysvaara.
[193] Puustinen 363 Kiihtelysvaara.
[194] idem 364 Kiihtelysvaara.
[195] Meriläinen II 373, 374 Pirttilahti Ven. Karj.
[196] Nurmio 2227 Nurmes.
[197] idem 2233 Nurmes.
[198] Kreutzwald, s. 17 ja seur.
[199] Tässä otettakoon huomioon myöskin se, että n.s. koropuuhun
on Suomessa kohdistunut taikauskoisia luuloja, onpa sellaista
puuta pidetty metsänhaltian puuna. Tällaista puuta näissä taioissa
käytettäessä on siis saatettu ajatella haltioiden nostattamista.
[200] Ajateltakoon tässä esim. taikaa, jossa hiukset pannaan kuolleen
tiaisen suuhun, joka sidotaan kuolleen hevosen jouhilla kiinni.
[201] Ks. Hartland II, s. 118 ja seur.; Frazer I, s. 375 ja seur.
[202] Ks. Popov, s. 29.
[203] ibid., s. 208.
[204] ibid., s. 215.
[205] Paulaharju 2585 Uusikirkko.
[206] Hyvärinen 288 Rääkkylä.
[207] Tikkanen 493 Kiuruvesi.
[208] SKVR IX 3, 275 Sääksmäki.
[209] ibid. IX 3. 927 Längelmäki.
[210] Wiedemann, Sjögrens Livische Grammatik, s. 85.
[211] Seeligmann I, s. 292.
[212] Popov, s. 213. -- Hiuksista varoesineenä taikuutta vastaan ks.
vielä Seeligmann IT, s. 144.
[213] Rekola 3 Tottijärvi.
[214] Hyvärinen E. J. 36 Kontiolahti.
[215] Tanttu 111 Hirvensalmi.
[216] SKVR IX 4, 1251 Pihtipudas.
[217] Vihervaara 599 Perniö.
[218] Kirj. Kuukausl. 1871, N:o 7, s. 167.
[219] Saarimaa 801 Laitila.
[220] Roslin 10 Taivassalo. -- Sama taika Jyrinpäivänä: Makkonen
222 Korpiselkä. -- "Karvakakkara" ristileipätaikinasta ensi kertaa
uloslaskettaessa: Lamminen 68 Suistani o. -- Karvat leipäpalan kanssa
syötettynä: Tanttu 110 Hirvensalmi; Roslin 56 Maaria; Rytkönen 1452
Liperi.
[221] SKVR IX 4, 1298 Rautalampi.
[222] ibid. IX 3, 1147 Nastola.
[223] Manninen 354 Liperi.
[224] Brandt 1268 Jalasjärvi.
[225] Palmgren 215, 221 Tyrvää.
[226] Nalimov, Zur Frage nach etc., s. 30.
[227] Murman, s. 289.
[228] Leino 837 Lammin Koski.
[229] Leino 478 Lammin Koski.
[230] Hurt I 5, 581 N:o 16. K. Jaani.
[231] Evsevjev, Обычаи и вѣров., cопряж. съ рожденieмъ. SUS.
[232] Gavrilov, Труды IV арх. съѣзда, s. 151.
[233] Acerbi II, s. 282.
[234] Gavrilov, Труды IV арх. съѣзда, s. 142-143.
[235] Paulaharju 3194, 3208 Uusikirkko; Nurmio 2295 Nurmes;
Reinholmin kokoelmat 45; Saarimaa 688 Nousiainen.
[236] Ruusunen 146 Harjavalta; Ruotsalainen, s. 120.
[237] Evsevjev SUS.
[238] Wiedemann, Sjögr. Livische Gramm., s. 82.
[239] Kallio 43 Kokemäki.
[240] Paulaharju 3209 Uusikirkko.
[241] Fri 194 Vesanto.
[242] Ruusunen 146 Harjavalta.
[243] Reinholmin kok. 45.
[244] Ruusunen 146 Harjavalta.
[245] Fri 194 Vesanto; Kullaa 368 Hämeenkyrö.
[246] Makkonen 138 Korpiselta.
[247] Kallio 43 Kokemäki.
[248] Paulaharju 3209 Uusikirkko; idem 2895 Kurikka.
[249] Kullaa 368 Hämeenkyrö.
[250] Palmgren 257 Miehikkälä; Kallio 43 Kokemäki.
[251] Fri 194 Vesanto.
[252] Uusi Aura 1912 N:o 131: Alastaro, Oripää, Pöytyä, Jokioinen,
Tammela, Somerniemi, Pusula.
[253] Saarimaa 687 Nousiainen.
[254] Ruusunen 145 Harjavalta.
[255] Paulaharju 3209 Uusikirkko; Raussi SMY (Reinh. 45). Ks. vielä
Ruotsalainen, s. 120.
[256] Paulaharju 3209 Uusikirkko.
[257] Paulaharju 2895 Kurikka.
[258] Makkonen 138 Korpiselkä; Raussi SMY Virolahti (Reinh. 45);
Ruotsalainen, s. 120.
[259] Fri 194 Vesanto.
[260] Kallio 43 Kokemäki. -- Kokemäellä mainitaan entisaikaan aivan
yleisesti harjaksia vihdotun ja vielä nykyäänkin tavan olevan
käytännössä.
[261] Kurt I 1, 97 N:o 8; 98 N:o 8 Kadrina; I 2, 541 N:o VIII Otepää.
[262] Hurt I 1, 98 N:o 8 Kadrina.
[263] Aus dem inn. und äuss. Leben, s. 472-473.
[264] ibid., s. 472-473.
[265] Stein zu Illingen, s. 47-48.
[266] Ruotsalainen, s. 120.
[267] Uspenskij, s. 79; Balov, Э0 VI, s. 99.
[268] Janulaitis, s. 161.
[269] Popov, s. 43.
[270] Popov, s. 223 (Novgorodin l.).
[271] ibid. (Vjatkan l. Sarapulin piiri).
[272] ibid. (saman l. Jaranskin piiri).
[273] Ivanov, s. 37-38.
[274] Dehon, s. 154.
[275] Rivers, s. 332.
[276] Skeat and Bladgea, s. 15.
[277] Encyclopaedia of Superstitions, s. 2.
[278] Lloyd, s. 155.
[279] Ploss I, s. 291.
[280] ibid. I, s. 293.
[281] Frazer I, s. 372.
[282] Ploss I, s. 293.
[283] ibid. I, s. 2 93.
[284] ibid. I, s. 292.
[285] Ks. Hämäläinen, s. 228 ja seur., 242 ja seur., 249 ja seur.,
266 ja seur., 274 ja seur., 280 ja seur.; Westermarck, Marr. cerem.
in Morocco, s. 321 ja seur.
[286] Frazer I, s. 387.
[287] Ks. Westermarck, Marr. cerem. in Morocco, s. 102, 106, 120,
127, 131, 133, 321.
[288] The golden bough I, s. 387 ja seur.
[289] Ks. Frazer I, s. 387-388.
[290] Vrt. Popov, s. 210.
[291] Garnett II, s. 246.
[292] Hämäläinen, s. 123-124.
[293] Ks. Frazer II, s. 103, 157-159.