[1] Puttila 62 Iitti.
[2] Härkönen 458 Suistamo; Paulaharju 4718.
[3] idem 4719.
[4] Paulaharju S., Syntymä, lapsuus ja kuolema sekä niihin liittyvät
uskomukset. SUS; Murman s. 298.
[5] Hurt I 3, 510 N:o 4 Pöltsamaa.
[6] Kaukola 50 Kurikka; Rekola 515 Tottijärvi; Viitanen F. O. 50
Mouhijärvi; Ekman 490 Längelmäki; Viitanen F. O. 7 Hämeenkyrö;
Pekkola A. 235 Elimäki; Väätänen 41 Joroinen; Tikkanen A. 262; Nurmio
2631 Nurmes; Kärkkäinen 165 Juva; Rytkönen Aleks. 124 Rautalampi;
Tarkkanen 110 Lailiia, Jurva; Paulaharju 180 Hailuoto. -- Tekijän
muistiinp. Viitasaari.
[7] Evsevjev, SUS.
[8] Gavrilov, Повѣрья, обряды и обычаи вотяковъ Мамадышскаго уѣзда,
Урясь-учинскаго прихода. Труды IV арх. съѣзда, s. 145.
[9] Nalimov SUS 4.
[10] Gondatti, s. 71.
[11] Murman, s. 298.
[12] Paulaharju SUS Rovaniemi.
[13] Paulaharju 5181.
[14] Karjalainen 203 Jyvöälaksi; Paulaharju 4720.
[15] Marttińi 1187 ("Yleinen Vienan Karjalassa").
[16] Krohn 12308 Kaavi.
[17] Vihervaara 3471 Somerniemi.
[18] idem 4116 Pöytyä.
[19] Gummerus ja Ranni 688 Pihtipudas.
[20] Tekijän muistiinp. Konginkangas.
[21] Krohn 14466 Rutakko.
[22] Vihervaara 4232 Pöytyä.
[23] idem 3468 Tammela.
[24] Puttila 62 Iitti.
[25] Vihervaara 3744 Pöytyä.
[26] idem 3745 Pöytyä.
[27] idem 3750 Pöytyä.
[28] Oripää. (Ks. Krohn, Zum schiffe Naglfar, s. 319.)
[29] Ibidem.
[30] SKYE IX 3. Etelä- ja Keski-Hämeen loitsut. 818; 819; 822; 823;
824; 826; 828; 829; 833; 837; 852; 853; 857; 858; 862; 866; 869; 874;
877; 878; 880; 881; 882; 883; 884; 886; 890; 891; 893; 894; 896; 898;
901; 927; 929; 931; 4. Pohj.-Hämeen loitsut. 884; 889; 915.
[31] Gavrilov, Труды IV арх. съѣзда, s. 145.
[32] Moškov, s. 37.
[33] Rytkönen Aleks. 125 Rautalampi.
[34] Finnäs EKS 35 Larsmo.
[35] Folktro från Mustasaari, s. 119.
[36] Ks. Krohn, Das schiff Naglfar, s. 154; Veselovskij, s. 60-62.
[37] Krohn, Das sohiff Naglfar, s. 154; Hartland II, s. 138.
[38] Hurt I 2. 711 N:o 16 Andru.
[39] Golitsyn, s. 180.
[40] Nalimov, ЭО LXXII-LXXIII, s. 14.
[41] Gavrilov, Труды IV арх. съѣзда, s. 145.
[42] Kuznetsov, s. 83; vrt. myös ibid., s.. 101.
[43] Dunin-Gorkavitš, s. 96.
[44] Gondatti, s. 66, 71.
[45] Burtsev, s. 441.
[46] Moškov, s. 49.
[47] Balov A., Dergunov S.J., Uljinskij J., Э0 XXXIX, s. 88.
[48] ibid. LI, s. 119.
[49] Kulikovskij, Э0 IV, s. 52.
[50] Minch, s. 112-113.
[51] Moškov, s. 49.
[52] Nikiforovskij, s. 78-79.
[53] Demidovitš, s. 138.
[54] Erään sadun mukaan manalan vuori on lasinen (Dobrovolskij, s.
308).
[55] Moškov, s. 49.
[56] Deržavin, s. 115.
[57] Etelä-slaavit (Slavonia): Kynsien leikkeleet heitetään tuleen,
jottei niiden avulla mitään noituutta voitaisi harjoittaa (Krauss,
s. 51). -- Grusinit: On kiellettyä leikata kynsiä, jottei paholainen
saisi niitä haltuunsa (Chachanov, s. 35). -- Juutalaiset: Kynsien
leikkeleitä ei saa heittää hukkaan. Tämän säännön laiminlyönti
aiheuttaa onnettomuutta ihmiselle. Kuolleitten kynnet leikataan ja
pannaan pussissa arkkuun päänalusen viereen; jollei niin tehdä, ne
kasvettuansa menevät ihoon, mistä koituisi onnettomuutta perheelle.
Elävien leikatut kynnet on joko poltettava tahi haudattava. Jos ne
säilyvät ihmisen kuoleman jälkeen, alkaa hänen sielunsa harhailla
niiden ympärillä siihen saakka, kunnes ne mätänevät (Veselovskij,
s. 62). -- Muhamettilaiset: Kynnet ovat pahojen henkien asuinsija
(ibid.). -- Benderyn piirikunnan turkkilaiset (gagauzit): Jos
leikataan kynnet ja heitetään ne lattialle, ei niitä tulevassa
elämässä voida löytää; ne on heitettävä taakse, kauluksen väliin
(Moškov, s. 21). -- Muinais-parsilaiset: Kynsien leikkeleitä
ei saanut heittää hukkaan, muutoin ne joutuisivat paholaisen
välikappaleiksi (Veselovskij, s. 62). -- Näistä tavoista ja
käsityksistä ks. vielä Hartland II, s. 138 ja seur.; Frazer, The
golden bough I, s. 368 ja seur.
[58] Boecler-Kreutzwald, s. 139.
[59] Aus dem inn. und äuss. Leben, s. 491.
[60] Hurt I 3, 510 N:o 3.
[61] Eestirahwa ennemuistesed jutud, s. 130 ja seur.
[62] Kalewipoeg, s. 350, säkeet 830 ja seur.
[63] ibid., säkeet 857 ja seur. -- W.F. Kirby (The Него of Estonia,
I s. 91 ja seur., II s. 24 ja seur.) on tästä puhuessaan maininnut
Eddan Naglfar-laivasta sekä virolaisten ja liettualaisten tavoista
leikatuiden kynsien suhteen.
[64] Veselovskij, s. 62-63.
[65] Moškov, s. 49; Janulaitis, s. 196.
[66] Veselovskij, s. 62.
[67] Janulaitis, s. 196.
[68] ibid., s. 198.
[69] Tšubinskij, s. 87.
[70] ibid., s. 87.
[71] Черемисскiя вѣрованiя. Вятскiя губернкiя вѣдомости 1860 N:o 27.
[72] Tšeremsanskij, s. 192.
[73] Смоленский этногр. сб., s. 308.
[74] ibid., s. 309-310.
[75] Makkonen 2665 Korpiselkä.
[76] Tagebuch, s. 95. Ks. edelleen Filimonov, Вятскiя губ. вѣд. 1868
N:o 48; Оренбургом губ. вѣд. 1845 N:o 42; N.I., Вятстя губ. вѣд. 1861
N:o 23.
[77] Вятсшя губ. вѣд. 1838 N:o 3.
[78] Iеромонахъ Макарiй, Нижегородскiя губ. вѣд. 1849 N:o 49.
[79] Nalimov SUS 3; Sorokin, s. 43.
[80] Snellman, s. 46.
[81] Kullaa 131 Tyrvää.
[82] Krohn 12071.
[83] Meriläinen II 1190 Hirvisalmi.
[84] Puustinen 308 Kiihtelysvaara.
[85] Mustakallio 276 Sotkamo, Kuhmo, Paltamo.
[86] Karjalainen 208 Jyvöälaksi; Paulaharju 4721.
[87] Paulaharju SUS.
[88] Murman, s. 289.
[89] Ollinen 486 Noormarkku.
[90] Marttińi II 417.
[91] Evsevjev, Обычаи и вѣрованiя, сопряженныя съ рожденiемъ,
дѣтствомъ и смертью. SUS.
[92] Uspenskij, s. 79.
[93] Balov, ЭО VI, s. 99.
[94] Balov, ЭО LI, s. 100.
[95] Frazer I, s. 871-372.