[294] Näistä käytetään vielä nimityksiä <i>istumet, jälkimeno,
jälkimäiset, jälkeiset, peräsimet, perkaukset</i>.
[295] Paulaharju, Syntymä, lapsuus ja kuolema. SUS.
[296] Manninen 823 Liperi.
[297] Leino 413 Lammin Koski.
[298] Krohn 12574 Karjala. Loitsu näyttää kuuluvan verensulkusanoihin.
[299] Leino 88 Lammin Koski.
[300] Evsevjev, Обычаи и вѣрованiя, сопряженныя съ рожденiемъ. STTS.
[301] Nalimov, SUS 3.
[302] Beschr. aller Nationen, s. 79
[303] Reise III, s. 53, 54.
[304] Jugral. usk. s. 43.
[305] A. Kanniston antaman suullisen tiedon mukaan.
[306] Šestakov, Вятск. губ. вѣд. 1867, N:o 5.
[307] Gavrilov, Труды IV арх. съѣзда, s. 151.
[308] Sjögren, Ûber die finnische Bevölkerung, s. 18.
[309] Ploss I, s. 79; Hartland II, s. 32.
[310] Bainbridge, s. 61.
[311] Hartland II, s. 31.
[312] ibid., s. 32.
[313] ibid., s. 34. Vrt. myös Steinen, s. 336.
[314] SKYS IX 3, 1513 Korpilahti.
[315] Kylväjä sanoo, jonkun toisen kolmasti kysyessä: "Mitäs teet?"
-- "Hyvää teen, pahaa pois ajan, riittä kylvän." Kirjall. Kuukausl.
1871 N:o 9, s. 214; Satakunta 1878 N:o 9.
[316] Etsitään sellainen pihlajapensas, josta voi halkaista kolme
puuta. Pannaan punaista lankaa yhden alapuoleen ja toisen yläpuoleen.
Sairas kuljetetaan kolmasti näiden aukkojen läpi yhdellä kertaa.
Joka kerta sylkäistään sairaan jalkojen läpi ja loitsitaan: "Mäne
pitkään pohjaan, lapin maahan aukeaseen." Pensaan juurella poltetaan
vielä rannalta otettuja pohjatuulen tuomia puita. SKVR IX 4, 554
Hankasalmi. Ks. myös ibid. N:ot 555, 556.
[317] Vähätykki 26 Mouhijärvi. Ks. myös SKVR IX 4, 368 Viitasaari,
ibid. IX 3, 523 Längelmäki.
[318] ibid. IX 4, 620 Rautalampi.
[319] Šahmatov, s. 158.
[320] ibid., s. 157.
[321] ibid., s. 93. -- Myöskin venäläiset hankkivat lapselle tahi
sairaalle terveyttä kuljettamalla halkaistun puun läpi. Ks. Ušakov,
s. 183; Popov, s. 204; Minch, s. 54. 29 Wiedemann, Aus dem inn. und
äuss. Leben, s. 473.
[322] Popov, s. 201.
[323] Den finska trolldomen. Helsingfors Tidningar 1845 N:o 7.
[324] SKVR IX 4, 1894 Karstula.
[325] Hertzberg, s. 49.
[326] Hartland II, s. 31.
[327] Jakovlev, s. 80.
[328] Kirtikar, s. 402.
[329] Frazer, Folk-Lore in the old Testament, s. 172 ja seur.
[330] Manninen 323.
[331] Brandt 1821 Jalasjärvi.
[332] Hyvärinen 257 Rääkkylä.
[333] idem 285 Rääkkylä.
[334] Manninen 409 Liperi.
[335] Lönnbohm 2047 Nilsiä.
[336] Brandt 875 Laihia.
[337] Hankala b 4) 82 Teisko.
[338] Manninen 485 Liperi.
[339] Hyvärinen 285 Rääkkylä.
[340] Meriläinen 176 Ven. Karj.
[341] idem 1667.
[342] idem 486 Sotkamo.
[343] idem 18 Alakiiminki.
[344] idem 300 Ven. Karj.
[345] Samaa tarkoitusta varten talteenotettua syntymäkohtua myöskin
kuumennettiin kiukaalla (Lönnbohm 445 Kangaslampi).
[346] Wiedemann, Aus dem inn. und äuss. Leben, s. 389.
[347] Nalimov SUS 3.
[348] Ks. Sajaktzis, s. 135-136; Ploss I, s. 16.
[349] Ploss I, s. 16-17.
[350] ibid. I, s. 13-14.
[351] Sajaktzis, s. 136-137. -- Synnytysjälkeisten yleensä,
napanuoran ja "onnenhunnun" käytöstä lääketarkoituksiin ks. Popov, s.
189; Seeligmann II, s. 144; Ploss I, s. 12 ja seur.; Encyclopaedia of
Superstitions, s. 6.