Sen läheisen kosketuksen takia, mikä kylpyvitsalla on ihmisruumiin
kanssa, se on taikuudessa saanut sijansa tutkittavana olevien
esineiden ja aineiden sarjassa. Käytetyn kylpyvitsan ajatellaan,
lähinnä samalla tavoin kuin pesuveden, tulevan ihmiseu ruumiillisen
olemuksen osasia sisältäväksi ja sen vuoksi sille omistetaan
samantapaisia käytäntötapoja ja se on yhtäläisten taikaluulojen
esineenä.
Näidenkin joukossa huomataan suoranaisia varovaisuustoimenpiteitä.
Mordvalaisen lapsensynnyttäjän kylpyvitsa tuodaan pois saunasta,
muuten saattaisivat pahat ihmiset pilata hänet.[771]
Lemmennostotaioissa kylpyvitsaa Suomessa käytetään analogisesti
pesuveden kanssa. Jos neito on menettänyt kunniansa tahi on
muutoin halpa-arvoinen, hän hankkii kunniaa keräämällä yhdeksältä
veropiiriltä risuja sekä vitsan varvut, lämmittämällä yösydännä
saunan kylpeäkseen siinä tällä vitsalla. Sitten tyttö ottaa vitsansa
ja vie sen jonkin valtatien varteen seipään nenään lausuen:
"Niinpä minun kunniani korotkoon,
kun tämä vasta tähän seipääseen!"[772]
Samassa tarkoituksessa tytöt keväällä ensi kerralla uusilla vitsoilla
kylvettyään heittävät ne järveen tahi katolle.[773] Samalla usein
myös arvotaan: mihin päin poisheitetyn vitsan tyvi kääntyy, sieltä
ovat sulhaset odotettavissa.
Toisaalla on taasen tällaista vitsaa poisheitettäessä pidettävä
huolta, että se joutuu sellaiseen paikkaan, jossa kukaan ei kulje;
heitettäessä luetaan lemmennostolukuja.[774]
Kylpyvitsan "ylentäminen" on aikaisemmasta tunnettu menettelytapa
(verrattakoon kylpyveden heittämistä katolle y.m.), jonka kautta
yksinkertaisen mielikuva-analogian perustalla kylpijän aseman
ja arvon ajateltiin kohoavan. Valtatien varteen heittämisen
tarkoituksen selittävät aiemmin puheenaolleet samanlaiset
menettelytavat silmänpesuveden kanssa. Saunan lämmitykseen
käytettävien risujen ja kylpyvitsa-ainesten kokoaminen "yhdeksältä
veropiiriltä", siis mahdollisimman laajalta alueelta, on tapahtunut
yhteydenluontiajatuksen perustalla. Viimeisessä esimerkissä on taasen
käsitys kylpyvitsan suhteen noudatettavista varotoimenpiteistä
sekautunut sen avulla toimitettavaan lemmennostotaikaan, josta vain
vastaava loitsu on jäänyt jäljelle.
Kylpyvitsan avulla on suoritettu useita neutralisointitaikoja.
Kirouksen[775] vaikutusta koetetaan Suomessa poistaa tahi lieventää,
ottamalla siitä vitsasta, jolla kirooja on kylpenyt, lehtiä,
polttamalla ne ja antamalla tuhka sairaalle.[776]
Pahanilkisen taikuuden palveluksessa on kylpyvitsan käyttö ollut
melko yleistä. Nuoret miehet saattoivat turmella neidon naimaonnen
sellaisen vitsan avulla, jolla tämä oli sitä tahtonut parantaa.[777]
Edelleen on kylpyvitsaa käytetty taudin siirtämiseen toiseen
ihmiseen. Tällöin saattaa taikaan kyllä yhtyä ajatus suoranaisesta
tartunnastakin. Paisetta suomalaisissa taioissa parannetaan siten,
että sitä saunassa hierotaan vitsalla, joka annetaan toiselle, sanoen:
"Menkää nyt jo toiseenki,
kyll minus jo olette ollu."[778]
Syrjänit heittävät pois vitsan, jolla sairasta saunassa on
kylvetetty, toivoen että joku astuu sen ylitse ja pež siirtyy
sairaasta varomattomaan ihmiseen.[779]
Kuolleen pesussa käytettyä kylpyvitsaa suomalaiset ovat käyttäneet
samanlaisiin tarkoituksiin kuin esim. kuolleen pesuvettä. Sillä
raskasta vaimoa pyyhkielemällä jälkeläisestä saatiin kituva.[780]
Lencqvist kertoo taikakylpymenetelmästä, jossa puoskari leikkeli
ne kylpyvitsat, joilla sairasta oli kylvetetty, "suurimman kiukun
vallassa" pieniksi palasiksi, jotka hautasi saunan lattian alle.[781]
Tässä tauti parannetaan hävittämällä, s.o. paloittelemalla tuhoamalla
parannuskylvyssä käytetyt vitsat, joiden ajatellaan sisältävän taudin
ainesta.
Eräässä vienankarjalaisessa kouristustaudin parannusmenetelmässä
potilasta m.m. kylvetetään kosken rannalla sillä vitsalla, jolla
jalkavaimo on lapsisaunassa kylpenyt. Kylvyn jälkeen vitsa nakataan
koskeen. Menetelmään liittyvässä loitsussa on vallalla ajatus taudin
poissiirtämisestä koskeen sekä sen tuhoamisesta.[782] Sellaista
kylpyvitsaa, jolla kesällä ensi kertaa kylvetään, käytetään useissa
ennustustaioissa.
Tällaisella vitsalla kylvettyä se heitetään ruohokkoon, ja jos se
seuraavana aamuna on mustunut, kylpijä sinä kesänä kuolee.[783]
Jos ruohot näkyvät vastan välistä, kylpijä on onnellinen, muuten
onneton.[784]
Avioliittomenoissa kylpyvitsaa käytetään seuraavassa yhteystaiassa.
Sulhanen kylpee ensin, sitten morsian, samalla kylpyvitsalla,
sitten taas sulhanen ja uudelleen morsian.[785] Samanluontoisessa
käytännössä on kylpyvitsa seuraavassa virolaisessa taiassa.
Päästäkseen nopeasti naimisiin on neidon kylvettävä sellaisella
vitsalla, jolla kihlattu neito aikaisemmin on kylpenyt.[786]