Suomessa vallitsee kansan kesken luuloja virtsan laskemisen
vaarallisuudesta eräisiin paikkoihin. Sitä ei ensiksikään saa
päästää tuleen, sillä siitä olisi seurauksena vastaavan elimen
rupeutuminen.[639] Ei myöskään tule laskea virtsaa haaskan päälle,
sekin aiheuttaisi, että vastaava ruumiinosa tulisi kipeäksi.[640] Jos
taas heittää vettänsä metsään mennessä, kaatuvat hakkaajalta kaikki
puut taaksepäin, s.o. toisaalle kuin on aiottu.[641]
Virolaisten luulojen mukaan on kiellettyä laskea virtsaansa
pellavamaalle, koska kirkon alttariliina on pellavasta.[642]
Syrjänien tapakodeksi kieltää laskemasta vettänsä tuleen. Poikaset
usein rikkovat tätä sääntöä, josta tuli rankaisee heitä lähettämällä
heidän <i>penis</i>'eensä rohtuman. Syrjäni ei myöskään uskalla laskea
virtsaa puroon, jokeen, järveen tahi niiden rannoille, peläten
loukkaavansa vettä.[643]
Nämä taikaluulot saattavat perustua suoranaiseen käsitykseen
ihmisruumiin eritteen kautta syntyvästä taianomaisesta
sympatiasuhteesta ja sen aiheuttamasta vahingosta, joka tässä
tavallisesti kohdistuu vastaavaan elimeen. Tämän ohella on muuan
toinenkin puoli otettava huomioon. Syrjäniläisistä luuloista
näkyy, että tuli ja vesi personallisemmalla tavalla kuin paljaan
sympatiasuhteen kautta aiheuttavat vaikutuksensa. Kysymyksessä
olevalla menettelyllä niitä <i>loukataan</i>. Kun tiedetään, että
useiden suomalaiskansojen alkuperäisissä uskontokäsityksissä m.m.
elementtejä sellaisinaan, tahi toisin sanoen, niiden muodottomia
"sieluja" on palvottu jumaluusolentoina, tuntuu käsitettävältä, että
näissä kielloissa ja niiden rikkomisen seuraamuksissa on ajateltu
elementtien loukkaamista jonkinmoisina jumaluusolentoina. Tämä
käsitys on voinut vallita myöhemminkin, sen jälkeen kuin maassa ja
vedessä on käsitetty asustavan personoituja henkiolentoja. Niinpä
esim. suomalaisissa luuloissa "maahiset" valittavat, että heitä näin
loukataan.[644]
Varsinaisissa suomalaisissa taioissa on virtsa saanut lukuisia
käytäntömuotoja. Joku voidaan saada ikävöimään toista ihmistä
kääntämällä virtsanheittosija lapiolla nurinpäin ja tekemällä eräitä
taikatemppuja noudattaen tulet sijalle, samalla kuin loitsitaan:
"Sinun pitää ikävöimän minun perään
niinkun tuo valkea palaa."[645]
Tarkoituksiltaan samanlaatuisessa käytännössä virtsa on yhteyttä
synnyttävissä avioliittotaioissa. Saadakseen sulhasensa
parempiluontoiseksi, morsiamen oli syötettävä tälle m.m.
virtsaansa.[646] Edelleen erottavissa lemmen taioissa: Kun joku
on taioilla saanut ikävöimisen toimeen, sen saa siten häipymään,
että laskee virtsaansa rakastuttajan jäljille.[647] Taikomalla
aiheutetusta rakkauden siteestä päästään vapaaksi antamalla taikoneen
syödä virtsalla tahrattua nisuleipää,[648] tahi yksinkertaisesti
heittämällä virtsaa sen silmille, jonka lumoista tahdotaan
vapautua.[649]
Edellä puheenaolleista erotustaiat perustuvat
neutralisointiprinsipiin ja ovat samalla tavallisia vastataikoja.
Samaan ryhmään kuuluu seuraava vastataika: Jos joku toivottaa
toiselle pahaa, saa sen estetyksi, jos menee ulos ja laskee virtsaa
hänen jäljilleen.[650] Erotustaioissa on tätä paitsi huomioon
otettava se inhon tunne, mikä tällaista "lääkettä" nauttineessa
syntyy hänen saadessaan tietää sitä nauttineensa.
Virtsan käyttö lääkitsemistarkoituksiin on verrattain yleistä ja
monipuolista. Se on taika-aineena niinhyvin ehkäisevissä kuin
parantavissa taioissa. Taikuuden ja tarttumuksen ehkäisemiseksi on
Suomessa lapselle annettu omaa virtsaansa.[651] Sellaista tarttumusta
vastaan, joka voidaan saada saunavedestä, ellei siihen kiehutettaessa
ole pantu suolaa sekaan, on otettava astiaan omaa virtsaansa, pantava
siihen 9 suolaraetta ja saunan rappusilla, kiuasta päin seisten,
valeltava sillä koko ruumiinsa.[652]
Haavojen, käärmeen pistoksen, korvan pistoksen, silmätautien y.m.
sairauksien parantamiseksi käytetään lääkkeenä, joko semmoisenaan
tahi osana lääkesekoituksessa, potilaan omaa virtsaa.[653]
Etupäässä lääkitsemistarkoituksiin näyttävät virolaiset taikuudessaan
käyttävän virtsaa. Yskässä on juotava omaa virtsaa.[654] Mutta
myöskin virolaisten lemmenherätystaioissa on virtsalla käytäntö: Kun
neidot nousivat laskemaan virtsaansa kirkon kellon päälle, tulivat he
kuuluisiksi.[655]
Sjögren kertoo lappalaisten parantaneen ankaraa yskää omalla
virtsallaan, juomalla sitä kourallisen kahtena tahi kolmena
peräkkäisenä aamuna.[656]
Syrjänien väittää Nalimov käyttävän lääkitsemistarkoituksiin omaa
virtsaansa, juomalla aamullista urinia. Lapset koettavat näin
lääkittäessä päästää virtsaa suoraan suuhunsa. Syrjänien käsityksen
mukaan virtsa auttaa laihuutta, <i>гасhitista</i> ja näivetystautia
vastaan.[657] Tähän lienee verrattava seuraava suomalainen virtsan
käytäntötapa. Saadakseen lapsesta lihavan, eukot ovat sitä
kylvettäessään laskeneet virtsaa sen päähän.[658]
Mainittakoon tässä myös eräs liiviläisten tapa. Ehtoolliskirkosta
tultuansa jotkut vaimot eivät mene heti huoneisiin, vaan talliin,
jossa laskevat virtsaa sitä varten valmiiksi asetettuun astiaan ja
pirskoittelevat virtsalla kaiken karjan.[659] Tällaisessa tapauksessa
virtsalla tietenkin ajatellaan olevan erikoisen siunausta tuottavan
taikavoiman.
Muuan Suomen ruotsalaisten luulo muodostaa analogian edellä
puheenaolleelle syrjäniläiselle käsitykselle metsästysonnen
pilaamisesta. Ketunpyytäjä saatetaan "pilata" siten, että joku
ilkeä naapuri laskee vettänsä hänen jäljillensä, kun hän on menossa
pyydyksillensä.[660]
Uudenmaan ruotsalaisten tapasäännös kieltää päästämästä virtsaa
uuninluudalle; sen seurauksena olisi sairastuminen.[661] Ruotsissa
on ollut kiellettyä virtsata sellaiselle paikalle, missä sika
on maannut; säännön rikkomisesta on seurauksena sairastuminen
jonkunlaiseen rokkoon (<i>svinkoppor</i>), joka kuitenkin sian karvoilla
savustamalla voidaan parantaa.[662]