Käsiteltävän aiheen kannalta saattaa jo <i>a priori</i> päätellä, että
hampaisiin organismin osana kohdistuu edellisentapaisia käsityksiä.
Ne eivät, kuitenkaan ole tässä yhtä selvinä havaittavissa kuin esim.
kynsiä, hiuksia ja synnytysjälkeisiä koskevat taikakäsitykset eivätkä
ne ole taikakäytännössäkään saaneet niin laajaa ja monipuolista
merkitystä.
Suomalaisten taikaluulojen alalla on havaittavissa eräs yleinen
ja sangen yhdenmukainen ryhmä, joka alkuaan on samanlaisesta
käsityspiiristä lähtöisin kuin aikaisemmin tarkasteltuihin organismin
osiin liittyvät käsitykset.
Suomessa on ensiksikin yleistä, että n.s. <i>alkuhampaiden eli
maitohampaiden</i>, s.o. lapsen hampaiden irtautuessa niitä ei heitetä
sellaisenaan pois, vaan niiden suhteen menetellään määrätyllä
tavalla. Ne heitetään joskus uuniin,[352] useimmin kuitenkin uunin
taakse[353] tahi päälle.[354] Erään tiedon mukaan lapsen ensimäinen
maitohammas oli lyötävä tervaskantoon ihan näkymättömiin, jolloin
ihmisellä oli vahvat hampaat koko elinikänsä,[355] erään toisen
mukaan vietiin se avoimeen ruumishautaan saamaan siunausta ruumiin
kanssa; tämä esti hammastaudin tulemisen.[356]
Hampaan poisheittämiseen yhtyy miltei aina loitsuntapainen toivotus.
Sen mukaan poisheitetyn hampaan saa useimmiten hiiri[357] tahi lukki
(lunkki),[358] joskus sirkka[359] tahi ukko.[360]
Samalla tavoin menetellään sellaistakin hammasta pois heitettäessä,
jota nimenomaan ei ole mainittu lapsen hampaaksi, sekä katkenneen
hampaan suhteen.[361] Lähteneen hampaan (luuhammas, luinen hammas,
hiukkahammas, huono hammas, hietahammas, maitohammas, kultainen
hammas, sittahammas) sijaan pyydetään rautaista l. rautahammasta,
hopeahammasta, lylyistä hammasta.
Virolaiset heittävät lapsen hampaan uunin päälle samanlaatuisen
toivotnkseu kera. Näin tehden kasvaa lapselle sijaan hyvä
hammas.[362] Samoin menetellään muunlaisenkin hampaan suhteen.[363]
Näin menetellen kasvaa sijaan luja hammas, eikä sitä ole pakottava.
Liiviläiset heittävät irtautuneen hampaan uunin taakse samantapaisin
toivotuksin.[364]
Mielenkiintoista on, että niinhyvin iso- kuin vähävenäläiset
noudattavat lapsen hampaaseen ja muuten poislähteneeseen
hampaaseen nähden samanlaista tapaa kuin suomalaiset, jonka ohella
tähän liittyvät loitsuntapaiset huudahduksetkin ovat läheltä
samankaltaisia. Kun Orlovin läänissä lapselta lähtee hammas, on tämän
heitettävä se uunin taakse ja sanottava: "Hiiri, hiiri, tuossa on
sinulle vanha hammas, anna minulle uusi."[365] Novgorod-Volynskin ja
Zaslaviu piirikunnissa heitetään poislähtenyt hammas -- jotta sen
sijaan kasvaisi uusi -- ullakolle ja lausutaan: "Hiiri, hiiri, tuossa
on sinulle luinen hammas, anna minulle rautainen."[366]
Suomen ruotsalaiset heittävät irtautuneen hampaan useimmiten
uunin taakse;[367] joskus se asetetaan seinän rakoon tahi
kirkkomaahan.[368] Loitsussa pyydetään rauta-, teräs- tahi
kultahammasta tahi päinvastoin luuhammasta kultahampaan sijalle.
Poisheitettävän hampaan saa useimmiten "lukki" (lock, lokk), joskus
hiiri.
Tämäntapaisia toimenpiteitä, etupäässä juuri lasten ja nuorukaisten
hampaiden suhteen, noudattavat etäisemmätkin kansat. Englannissa
ja muuallakin lapsia neuvotaan yleisesti hautaamaan poislähteneet
maitohampaansa. Belgiassa, Lüttichin tienoilla, ilmaistaan tavan
syyksi kultahampaan sijaan saaminen. Samalla pelätään täällä, kuten
paikoitellen Englannissakin, noitien löytävän hampaan ja sen kautta
vahingoittavan lasta, tahi että koira tahi susi nielisi sen, jossa
tapauksessa sijaan kasvanut hammas olisi näiden eläinten hammas.[369]
Ei liene epäiltävää, etteikö näiden tapojen perustana alkuaan
olisi ollut taipumus huolehtia organismin irtautuneesta osasta.
Hammastakaan ei saanut huolettomasti heittää pois, vaan se oli
alistettava määrätyn käsittelyn alaiseksi, jonka avulla sen
kautta aiheutuva vaara katsottiin voitavan torjua. Hammasta pois
heitettäessä lausuttavissa toivotuksissa tosin ensi sijalla ilmenee
ajatus paremman hampaan saannista lähteneen sijalle, mutta hampaan
tallettaminen tahi heittäminen määrättyyn paikkaan joka tapauksessa
osoittaa pelkoa sen joutumisesta tuntemattoman kohtalon alaiseksi,
josta olisi sen omistajalle haittaa tahi vahinkoa.
Suomalaisissa ja venäläisissä loitsuissa poisheitettävän hampaan
useimmiten saa hiiri. Hiiri lähteneen hampaan saajana ja uuden
antajana on saattanut tulla ajatuksesta hiiren terävistä ja terveistä
hampaista; tähän viittaa muun ohella englantilainen luulo, että
poisheitetyn, koiran tahi suden nieltäväksi joutuneen hampaan sijalle
kasvaa näiden eläinten hammas.
Hampaan iskeminen tervaskantoon ei sekään tarkoittane muuta kuin
hampaan varmaa säilöönpanoa.
Hampaan asettaminen ruumishautaan johtunee toisista taikapiireistä.
Se voi joko olla sekaannusta hammastaudin parannusmenetelmiin,
joissa on varsin yleistä taudinaineksen saattaminen kuoleman
ympärille kuuluvien esineitten yhteyteen, tahi kuuluu se sellaisiin
mytologisista käsityksistä johtuviin tapoihin, joista edellä
on puhuttu hiusten ja kynsien hautaan tahi ruumisarkkuun panon
yhteydessä.
Suomalais-virolaiset ja venäläiset irtautuneeseen hampaaseen
kohdistuvat tavat osoittavat siinä suhteessa erikoista yhtäläisyyttä,
että poisheitettävän hampaan useimmissa tapauksissa saa hiiri ja
että hammas heitetään uunin taakse tahi päälle. Niiden lähempi
yhteenkuuluvaisuus ei suinkaan ole mahdotonta. Toiselta puolen
on huomioon otettava, että poisheitettävän hampaan suomalaisten
tavoissa hiiren jälkeen useimmin saa lukki (hämähäkki), joka näyttää
olevan yleisin Suomen ruotsalaisilla. Sen lisäksi lienee "lukki"
suomessa skandinavinen lainasana. Näin näyttävät suomalaiset hampaan
poisheittämiseen liittyneet loitsunnmaiset toivotukset saaneen
vaikutusta sekä idästä että lännestä päin. Itse tavan huolehtia
irtautuneesta hampaasta, suurempaan tapasystemiin elimellisesti
liittyen, ei silti tarvitse olla vierasperäinen.