"Useampia muitakin melkoisen tärkeitä vastaväitteitä löytyy vielä tästä
teoksesta. Muiden muassa väite, että teollisuuden yleiseksi, vaikkapa
kansan valitseman hallituksenkin valvonnan alaiseksi muodostaminen
tulisi vahingoittamaan kansalaisten vapautta, oli melkoisen tärkeä.
"Mainittu väitelmä nojasi sellaiseen oletukseen, että kapitalistisen
tuotannon ja teollisuuden vallitessa kansa oli vapaa ja ettei sen
tarvinnut olla kenellekään edesvastuussa. Mutta mikä oletus olisi
voinut olla totuudesta enemmän poikkeavaa kuin tämä? Yksityisen
kapitalismin vallitessa koko teollisuus ja sen käytäntö, joista
kaikkien elantosuhteet riippuvat, oli täydellisesti despoottisen
suurkapitalismin hallinnon alaisena. Teollisuuden kansalliseksi
muodostaminenkin suoranaisesti juuri johtui siitä kauheasta sortavasta
riippuvaisuudesta, jonka alaisena kansa yksityiskapitalismin vallitessa
oli ollut.
"Vuonna 1776 amerikalaiset kukistivat brittiläisten vallan siirtomaissa
ja perustivat oman valtansa sen tilalle. Ajatteles jos kuningas
silloin olisi lähettänyt lähettiläänsä varoittamaan Amerikan
kansaa, ilmoittaen, että se uuden yhteiskuntavallan perustamisella
vahingoittaisi yleistä vapautta! Sellaiselle lähetystölle ja väitteelle
tietysti olisi naurettu. Jos jotain olisi vastattu lähetystölle,
niin olisi se käsittänyt selityksen, ettei mitään uutta valtaa ollut
tarkoituskaan perustaa, mutta sen sijaan oli tarkoitus syrjäyttää
entinen valta ja antaa kansalle oikeus määritellä omat asiansa mielensä
mukaan. Samoin oli teollisuuden kansalliselle pohjalle järjestämisen
laita. Kysymys oli tällöin siitä, josko kansalle ja kansan eduille
vastakkainen valta sallittiin edelleenkin jatkua tai ottiko kansa itse
sen vallan käsiinsä, siten voidakseen vapaana teollisuuden aloilla
toimia omien etujensa saavuttamiseksi sensijaan, että he ennen olivat
pakoitetut pitämään huolta kapitalistien eduista.
"Jokainen, joka vähässäkään määrin on selvillä kansan toimeenpanemien
pyrkimysten ilmiöistä, tietää tarkoin kansan aina sorrosta pyrkivän
vapauteen. Niinpä teollisuuden kansallistuttamisenkin tarkoitus oli
vapauttaa kansa kapitalistien teollisesta orjuudesta siten, että
teollisuus siirtyi kansan toiminnan ja huolenpidon alaiseksi, jolloin
jokainen kansalainen oli kenestäkään riippumaton vapaa tuottaja
ja kuluttaja. Tällöin ei tuotantoa ja kulutusta voi yksityinen
määritellä ja siten pakoittaa kansakunta ikeensä alaiseksi. Sen
sijaan kansakunta ja sen jokainen yksilö määräilee tuotannon ja
kulutuksen erinäiset seikat oman makunsa ja tarpeidensa mukaan.
Korkeimpana siteenä persoonien vapaudelle saattoi olla ainoastaan
yleisen hyvinvoinnin edellytys. Siitä yleisestä hyvinvoinnista riippui
yksityinen hyvinvointi, joten yksityinen oman etunsa pakoituksesta
varsin vapaaehtoisesti ja ilman mitään muuta varsinaista pakkoa
täytti tehtävänsä. Mahdollisien erimielisyyksien sattuessa tarvittiin
ainoastaan käyttää yleisäänestystä kansan yleisten etukatsomusten
selville saamiseksi. Ja kaiken tämän vallitessa pysyi kansa kansana
ja sen yksilöt yksilöinä täydellisesti vapaina. Pieninkään pakon
ilmiö ei sitä vapautta himmentää voinut. Meidän ainoastaan tarvitsi
yhteisesti suostua noudattamaan käytännössä sellaista periaatetta, että
velvollisuuksien täyttöön kykenevä henkilö laiminlyöden niiden täytön,
ei ole oikeutettu myöskään nauttimaan tuloksista ja oikeuksista."