"Mitenkä meneteltiin naisten suhteen?" minä kysyin. "Voitiinko
odottaa, että naiset uuden yhteiskunnan muodostuessa olivat
ruumiillisesti ja henkisesti kyvykkäät vastaanottamaan samat tehtävät
ja vastuunalaisuudet kuin miehetkin?"
"Missä naiset entuudestaan jo olivat kotoisien askareiden
suorittamiseen osaaottamassa", vastasi tohtori, katsottiin heitä
yleisöä palveleviksi siihen asti kuin uusi yleistalous astui
täydellisyydessään voimaan, tehden yksityiskeittiöt tarpeettomiksi.
Muussa tapauksessa naiset antautuivat miesten kanssa samoilla
ehdoilla suorittamaan velvollisuuksiaan uudessa yhteiskunnassa
sillä eroituksella, että heidän ruumiin voimilleen sopivia toimia
järjestettiin.
"Jos vallankumous olisi tapahtunut sata vuotta aikaisemmin jolloin
naisilla ei ollut muuta ammattia kuin kotiaskareet, niin olisi muutos
ollut huomattava. Mutta nyt naiset olivat jo siirtyneet teollisuus-
ja liike-aloille. Ja kun vallankumous tapahtui oli miltei kaikilla
naimattomilla naisilla varma ammatti- tai toimialansa. Naisille
vallankumous ainoastaan loi samanlaatuiset oikeudet kuin miehillekin.
"Tietysti naineiden naisten laita oli hieman erilainen. On pitkiä
aikoja, jolloin naineet naiset eivät voi ottaa osaa minkäänlaatuisiin
yleisiin toimiin. Mutta tällaisia tapauksia lukuunottamatta ei
löydy mitään pätevää syytä minkätähden naineet naiset viettäisivät
joutilaampaa elämää kuin miehetkään. Uuden yhteiskunnan aikana, ne
olivat naiset itse, jotka vaativat itselleen annettavaksi miesten
kanssa tasaväkinen tilaisuus yleiseen työn suoritukseen sekä oikeuksien
nautintoon. Miehet eivät olisi naisia vaatineet työnsuoritukseen.
Tämän ohella on sinun muistettava, että vallankumous koko ajan oli
tarkoittanut luoda olot, joissa naiset saavat suuremmat oikeudet
elämään kuin ennen ja että he tulevat tasa-arvoisiksi velvollisuuksien
täytössä ja oikeuksien nautinnossa miesten kanssa. Naiset, naineet ja
naimattomat, olivat väsyneet holhousasemaan ja vaativat vapauttaan.
Jollei vallankumous olisi taannut naiselle yhdenvertaisuutta ja
toveruutta miehen rinnalla, niin ei se koskaan olisi saanut osakseen
naisten kannatusta.
"Lapset kasvatettiin alussa kotona. Ja ne naiset, jotka äiteinä lapsia
kasvattivat, olivat vapaat muusta toimesta. Mutta äitejä ei sentähden
estetty osaa-ottamasta, jos heillä aikaa ja halua oli, yleiseen työhön.
He saivat itse sen määrätä. Myöhemmin sitten perustettiin etevät
kasvatuslaitokset, joissa lapset hoidettiin ja kasvatettiin tieteen
kaikkien sääntöjen mukaan. Tämä vuorostaan vapautti naiset ja antoi
heille yhä lisääntyvän mahdollisuuden miesten kanssa yhtä suureen
toimintavapauteen yleisillä toimialoilla."