Kun tytöt saapuivat Valmasedan torille, sanoi Isabel pienille
sisarilleen::
"Jollemme voikaan totella äiti-rouvaa kaikessa, niin totelkaamme häntä
niin pitkälle kuin voimme. Myykäämme joka päärynä samaan hintaan, ja
jotta voisimme alati olla yhtä mieltä, niin pysykäämme niin likellä
toisiamme kuin mahdollista."
Tämän johdosta asettausivat tytöt istumaan liki toisiansa San
Severinokirkon muurin viereen, kukin vasunsa viereen.
Vähän ajan kuluttua tuli muuan herra Isabelin luo ja kysyi:
"Tyttö, montako päärynää saa yhdellä cuartolla?"
"Seitsemän."
"Tässä seitsemän cuartoa, anna minulle niin monta kuin niillä saa."
Isabel luki yhdeksänviidettä päärynää ja sai seitsemän cuartoa.
"Ettekö osta minultakin?" kysyi Teresa.
"Paljonko ne sinulla maksaa?"
"Yhtä paljon kuin hänellä tuolla."
"No, anna minulle neljästä cuartosta."
Teresa antoi herralle kahdeksankolmatta päärynää ja sai neljä cuartoa.
"Kuulkaa, herra", sanoi Markutta, "ostakaa yhdellä cuartolla minulta,
jotten tarvitse hävetä sisarieni rinnalla."
"Oikein! Säälin sinua muuten; sinähän olet pienin. Mikä on hinta?"
"Sama kuin toisten."
"No, tässä saat pienen cuartosi."
Kun tytöt taasen olivat yksin, tutkivat he asioimislaitaansa ja
huomasivat että Isabelilla oli yksi päärynä ja seitsemän cuartoa,
Teresalla kaksi päärynää ja neljä cuartoa ja Markiittalla kolme
päärynää ja yksi cuarto. Ei näyttänyt käyvän päinsä täyttää äitipuolen
käskyä.
Kului tunti, kului toinen, mutta jälellä olevat päärynät olivat yhä
myymättä.
"Oi äitini! Kuinka käy meille!" huudahtivat tytöt itkien, kun samassa
kuului tam, tram tarararatam -- torvien toitotuksia ja rumpujen
pärinää. Väkeä juoksi kiireesti _puerta de Menan_ luo.
Pataljoona sotaväkeä marssi esiin. Se hajosi, torille ehdittyään.
Upseerit ja sotamiehet riensivät kaupitsiain luo ja ostivat niin paljon
hedelmiä kuin käsiinsä saivat, -- niitä ei enää paljon ollut jälellä.
Muutamat sotamiehet huomasivat tytöt ja ryntäsivät kukkarot käsissään
niiden luo.
"Mitä maksavat päärynät?"
"Kolme cuartoa kappale."
"Hävytöntä!"
"Niitä ei myydä halvemmasta", inttivät tytöt. Kun sotamiehet tiesivät
että oli toisia, jotka mielellään maksaisivat vaaditun hinnan, eivät he
enää tinkineet. Pian tehtiin kaupat ja niin sai Isabel kolme cuartoa
yhdestä päärynästä, Teresa kuusi kahdesta ja Markiitta yhdeksää
kolmesta.
Kun tytöt sitten taas lukivat rahansa, oli heillä kullakin _kymmenen_
cuartoa. Ja siten oli selveytynyt laskuarvoitus, jota Don Juan
laskumestari ei ollut saanut selvitetyksi.