_Rakas Seni!_
Sanoit, ett‰ voisit menn‰ kohtakin naimisiin sen tytˆn kanssa. Ei,
Seni, ‰l‰ sit‰ viel‰ tee. Jos h‰nest‰ tulee vastus koko el‰m‰si
i‰ksi. Tyhm‰ vaimo on hirve‰ riippa miehen kaulassa. Ja jos h‰n
vahtisi sinua ja olisi onneton. Onneton ihminen on ik‰vin olento
maan p‰‰ll‰.
Mutta ennen kaikkea ajattele ensin ja odota. Ajattele. Sanoit
h‰nell‰ olevan varoja. Se on tosin hyv‰, mutta t‰ytyisi olla
vapaamielinenkin voidakseen olla kanssasi.
Mutta puolueettomasti asiaa katsoen ymm‰rr‰n sinut t‰ydellisesti.
On ihmisel‰m‰ss‰ jokin aika, jolloin kaipaa vakiutua ja panna
pakolliset rajat v‰sytt‰v‰lle hapuroimiselle. Ja sanottakoonpa
naimisesta mit‰ tahansa, on se tarkoituksenmukaisin laitos siin‰
suhteessa. En tarvitse selitt‰‰, enk‰ osaa sit‰ selitt‰‰. En
ole ollut onnellinen, mutta en ole koskaan katunut enk‰ ollut
onnetonkaan. T‰m‰ oli paras mahdollisuus silloin, niinkuin sin‰kin
sanoit. Ja kun myy itsens‰, myy mahdollisimman korkeaan hintaan.
Rikkaudesta ja muustakin nauttii edes joskus, mutta miehest‰, kun
on hyv‰n rakastajan sylist‰ h‰nelle hyp‰nnyt, ei niink‰‰n v‰lit‰.
Ja ett‰ erehtyy ottamaan ahtaasti naimisseikkoja, on minusta,
niinkuin sinustakin, Seni kulta, suurta ahtautta ja lahjattomuutta
tiedossa, taidossa ja ymm‰rryksess‰.
T‰st‰ en en‰‰ puhu. Tied‰n, ett‰ mink‰ sin‰ teet, teet oikein.
J‰‰n odottamaan ja rukoilen puolestasi, ett‰ hyvin k‰visi.
_Nettasi_.