Sofia yksin. (Aurinko nousee).
SOFIA (kauan mietittyänsä): Kunhan ei teidän kuolemantuomionne juuri
perustaisikin Samuel Cröellin elämän! (Oikealla sivuovella): Lisbeta,
Lisbeta, nouse ylös lapsukaiseni, sydänkäpyseni. Tänäänhän on sinun
päiväs, se odotettu. Tänään Jöran tulee, sulhosi uljas! Nouse, nouse,--
aurinko on noussut. Nouse elämään, ole huoletta, sinun elämäsi minä
valaisen ja sinun tulevaisuutesi minä laitan loistavaksi,--elä pelkää
herätä, lapsukaiseni, sydänkäpyseni, nouse!