[238] »Kaunis kuva» = kotka, sama kuin edell. laulussa.
[239] Kotkan jälkeensä jättämä muisto olivat ne monet viisaat ja
oikeutta rakastavat roomalaiset hallitsijat, joiden ylistämisestä oli
tullut kaunopuhujien kulunut aihe--kuitenkin vain harvat seurasivat
hallitsijoiden esimerkkiä.
[240] »Toiseen valtapiiriin» = Venustaivaan Troneihin.
[241] »Ensi Ylväs» = Lucifer. Vrt. myös Parat. XXIX.
[242] Kotkan sanojen tarkoituksena on näyttää, että ihmiset ovat
kyvyttömiä näkemään Jumalan oikeuden pohjaan saakka ja ettei heidän
pitäisi mitata omalla rajoitetulla älyllään Jumalan päätöksiä. Vrt.
Kirj. Roomal. 10:14; 11:33.
[243] Kotka ratkaisee Danten epäilyn, joka koski hyveellisten pakanain
sulkemista pois autuudesta.
[244] Sielut asettuivat jälleen hiljaa paikoilleen keisarikotkan eri
osissa.
[245] Vrt. Matt. ev. 7:21-22.
[246] »Afrikankin kansat» = pakanakansat yleensä, jotka viimeisellä
tuomiolla voivat tuottaa häpeää nimikristityille. Samassa mielessä Dante
saattaa Persian tuomitsemaan kehnoja kristittyjä kuninkaita.
[247] Esimerkkinä huonoista hallitsijoista, joiden teot merkitään
Jumalan tuomiokirjaan Dante mainitsee seuraavat: Itävallan keisari
Albert I, joka mm. valloitti ja julmasti hävitti Böömin kuningaskunnan
(1304).--Filip Kaunis, jota alamaiset vihasivat, koska hän oli
väärentänyt rahan alentamalla sen arvon. Kuoli Danten kertomalla tavalla
1314 (ks. Kiirast. VII ja XX).
Säkeet:
Näkyvä korska on se vallanhimo,
mi miehet Englannin, Skotlannin huumaa,
niin ettei maissaan toisiaan ne kärsi.
viittaavat Englannin kuninkaan Edvard II:n (?) ja Skotlannin kuninkaan
välisiin sotiin, joilla kumpikin tahtoi laajentaa maatansa toisen
vahingoksi.--Espanjan kuningas Ferdinand IV (1285-1312).--Böömin
kuningas Venzel (Venceslav) IV.--»Jerusalemin Rampa» = Napolin kuningas
Kaarle II, joka samoinkuin kaikki Napolin kuninkaat käytti arvonimeä
»Jerusalemin kuningas». Dante arvosti hänen hyvät ominaisuutensa
roomalaisella ykkösellä, mutta huonot tuhannen numerolla (M):--
Säkeet:
Näkyvä tuon on itaruus ja halpuus,
mi hallitsee nyt tulisaarta, missä
Ankises päätti päivät pitkän ijän;
tarkoittavat Sisilian (»tulisaaren», jossa Ankises, Aineiaan poika,
kuoli) hallitsija Fredrik II:ta. Hänen veljensä Jakob II Aragonialainen
ja setänsä Mallorcan kuningas Jakob (1243-1311), joka (Ottimon muk.)
»näytti huonon asekuntoisuutensa luovuttaessaan veljelleen (Pietari
III:lle) saaren (Mallorcan), jonka tämä sitten armosta antoi hänelle
takaisin».--Portugalin kuningas Dionysos Agricola (1279-1325). Häneen
samoinkuin Norjan kuninkaaseen Haakon V:een (1299-1319) lienee Dante
puutteellisesti perehtynyt.--Rascian herra = Stefanus Urosius I, joka
hallitsi Bosniaa ja sitä osaa Itä-Serbiaa, jonka lävitse virtaa
Rasca-joki. Hänen sanotaan väärentäneen Venetsian rahaa (_Matapane_)
käyttämällä ala-arvoista metallia.--Unkarilla oli ollut huonoja
hallitsijoita aina Andreas III:een (1290-1301) asti, joka oli viimeinen
pyhän Stefanin vanhaa kuningassukua. Häntä seurasi Anjoun Kaarle
Robert.--Navarran Johanna (synt. 1271),joka 1284 meni naimisiin Filip
Kauniin kanssa, mutta hallitsi senkin jälkeen itsenäisesti
valtakuntaansa. Hänen kuoltuaan (1304), jolloin hänen poikansa Ludvig
tuli Ranskan kuninkaaksi (Ludvig X), yhdistettiin Navarra Ranskan
kruunuun.--Kyproksen saarta, jonka tärkeimmät kaupungit olivat Nicosia
ja Famagusta, hallitsi huonosti Henrik II Lusignalainen (1285-1324),
joka vietti siveetöntä elämää ja jonka epäiltiin myrkyttäneen oman
veljensä. Lusignalaisen hallitus oli siis ilmeisesti enteenä sille, mitä
Navarra voi odottaa Ranskalta.