[227] »Pyhä sielu» = Cacciaguida.
[228] Cacciaguida puhuu viimeisen kerran.--Puu on paratiisin
vertauskuva; sen ylimmässä osassa, Empyreumissa on Jumala, joka jakaa
sille armoaan, ja se kantaa hedelmiä, so. sieluja, joita se ei koskaan
kadota.
[229] Renouard ja Vilhelm, sankareita ja aseveikkoja
muinaisranskalaisissa eeppisissä lauluissa (_chansons de geste_), jotka
ovat kootut yhteen nimellä »La Geste de Guillaume». Molemmat taistelivat
kristinopin puolesta pakanoita vastaan ja kuolivat munkkeina (Vilhelm,
Orangen kreivi v. 812).--Robert Guiscard valloitti Apulian ja Kalabrian
ei-kristityiltä ja taisteli menestyksellä Saksan keisaria Henrik IV
vastaan. Kuoli 1085.--Bouillonin herttua Gottfrid, ensimmäisen
ristiretken johtaja, kuoli Jerusalemin kuninkaana 1100.
[230] Dante ja Beatrice ovat tulleet kuudenteen l. Jupiterin taivaaseen.
Siellä oleskelevat niiden sielut, jotka maan päällä ovat hallinneet ja
tuominneet oikeudenmukaisesti.
[231] »Kieltäin omaani»--latinaa (ks. al.), koska italia oli latinan
tytärkieli.
[232] Kerta kerralta sielut järjestäytyvät kirjaimiksi lauseeseen
_Diligite iustitiam, qui iudicatis terram_ (= Rakastakaa oikeutta te,
jotka tuomitsette maanpäällä. Viisauden kirja 1:1). Kirjaimet on
ajateltava goottilaisiksi alkukirjaimiksi. M:n muodostaa kaksi
sisäänpäin kaareutuvaa viivaa, jotka lähtevät niiden keskellä olevan
suoran kärjestä. Tähän kärkeen asettuivat Empyreumista tulleet sielut
muodostaen firenzeläisen liljan ja muut sielut täydentävät sitten kuvion
keisarilliseksi kotkaksi, joka on keisarikunnan vertauskuva ja lain ja
oikeuden edustaja maan päällä.
[233] Viittaa erääseen entisaikaan yleiseen ital. kansantapaan: lyötiin
yhteen palavia puita tai kekäleitä, jolloin kipinät lensivät ja
ennustettiin esim.: »Niin paljon lampaita, niin paljon porsaita, niin
paljon kultafloriineja kuin on näitä kipinöitä!» (Lana).
[234] »Savu» = paheet, jotka tahraavat oikeutta, erit. Rooman
paavillinen hovi, jota Dante pitää aikansa moraalisen ja poliittisen
turmeltuneisuuden ensisijaisena syynä.--»Temppelissä», vrt. Matt. ev.
21:12 seur.
[235] Nyt käydään sotaa pannaanjulistuksilla ja interdikteillä. Ne
riistävät kristityiltä armon välikappaleiden käytön, joita Jumala ei
kiellä keltään.
[236] Tarkoittaa erityisesti paavi Johannes XXII:a (kotoisin Cahorsista,
valittiin paaviksi 1316, kuoli 1334), jonka hallitus oli kokonainen
sarja pannaanjulistuksia ja takaisinkutsuja rahallisen voiton vuoksi.
[237] »Joka yksin elää tahtoi»--Johannes Kastaja, joka eli erämaassa
(ks. Luukk. ev. 1:80) ja jonka poikkihakattu pää kannettiin lautasella
Herodiaan tyttärelle palkinnoksi tämän tanssista Herodeksen edessä (ks.
Matt. ev. 14:12; Mark. ev. 14-28). Mutta Johannes Kastajan kuva oli myös
firenzeläisissä kultarahoissa ja siksi paavi Johannes rakasti häntä,
mutta Pietaria (»Kalastajaa») ja Paavalia hän ei tuntenut.