FJOKLA. Vastaa, armaani, sano heille jotakin.
KANA. Mitä sanotte, neiti.
KOTSHKAREV. Mikä on teidän mielipiteenne, Agafja Tihonovna?
FJOKLA (Hiljaa Agafjalle.) Sano, sano jotakin, vaikka: "Kiitän
nöyrimmästi", tai "mitä suurimmalla mielihalulla" jotakin sellaista.
Eihän sovi istua aivan ääneti.
AGAFJA (Hiljaa.) Minua hävettää, todellakin hävettää: minä lähden pois,
täti, istukaa te minun sijastani.
FJOKLA. Ah, elä toki saa aikaan sellaista häväistystä, elä mene;
häpäiset itsesi aivan kokonaan. Jumala ties mitä ne sinusta
ajattelevatkaan.
AGAFJA. Ei, kyllä minä menen, menen, menen.
(Juoksee pois. Fjokla ja Arina seuraavat häntä.)