— Teidän härkänne ja syöttiläänne pitää tulla teurastetuksi niin pian
kuin se on tullut kylliksi lihavaksi! huusi hän vimmastuneena. — Ja
mitä teihin itseenne tulee, tulette te ensi tilassa lähetettäväksi
kivilouhoksiin Bidachessa. Siksi saatte saksita tuomia ja heti...!
Kreivinna terästi sanojaan vielä muutamilla espanjalaisilla
kirosanoilla sekä huusi sisarentyttärelleen, joka oli noussut virkun
ratsunsa selkään:
— Geneviève, lähde postikonttoriin Montséguriin ja sähköitä herra
Nogarolle ettei hänen tarvitse meitä odottaa.
— Kyllä täti — vastasi nuori neiti kaukaa.
— Ja heti kuultiin ratsun ravaavan ulos platanipuistosta.
Kun kreivinna oli mennyt tiehensä, kietoi Lazare käsivartensa Martinin
kaulaan:
— Kiitos, rakas Martinini! — kuiskasi hän.