Samassa sakissa ne olj koko kevvää ollunna tukinuetossa Koukkujoilla ja
kuus niitä miehiä yhteisee olj. Ne sano olovasa kotosi Juvalta,
joskohta yks niistä aena sano olovasa vielä juvemmalta ku ne toeset. Ku
ves olj joessa vähissä ja tukkia paljo, pitj maksoo tavallista
korkeempoo palakkoo, että lasku sujus hyväst. Ja niimpä näehe kuuvve
miehe työpaekka olj oekee kultakaevos. Laskun loputtuva olj mieste
povukset pullollaa rahatukoesta, eikä niillä ollunna hättee lähtee
uutta työpaekkoo ehtimää. Kaekessa rauhassa ne jäekii korttiertalossaa
makkaeleinmaa ja leppäelemmää sekä syömää ja juomaa sitä mukkoo ku
suusta maestu ja maha sulatti. Muun työ puutteessa ne rupes korttia
pelloomaa, ens aluks leikillä ja sitte rahalla. Ja näkkyy se korttipel
nostavan himmoo, niinku ryyppiminennii, sillä ku miehet siihe äety,
niin ne lyyvvä lätkitti päevät peästää ja välistä yölläe. Minkä verran
niistä itekullae lie ollu onnee ja miten pelj lie lyönnä leiville,
siitä ei ou tietoo. Vähitelle kuetennii yks miehistä rupea tappoomaa.
Tappiot kiihotti sitä yhä uhemmi pelloomaa, kunnekka lopuks kassasta
pohja irvist ja ansiot olj mänetetty viimmesee pennii asti. "Itku ei
auta markkinoella", tuumaa mies ja rauhallisest kahtel toeste pelluu
jatkamista. Mut totta kuetennii se lienöö surulliselta näyttännä, koska
yks joukosta sano, että:
— Hellitettää tok sen verra, että maltetaa ies syyvvä kunnolla. Ja ku
tästä yhestä kaverista tulj rumpal, niin se joutaa ruveta nyt kokiks ja
palakaksee soa pistee poskeesa niin hyvät portsut, että mahanahka
kiiltää. Tänä oamuna isäntä kaupihtel lammasta. Ostetaa porukassa se
lammas ja tuo kaver lahtoo sen ja keittää meille lammaskeito perunoehe
kansa. Ruppeetko keittämää? Hyvä! No, kututaa isäntä ja annetaa sille
lampaasta käypäset kättee.
Ja isäntä kututtii. Kauppakii synty ihko kahtee sannaa. Sitte se
kuuvves, rumpaliks pelattu mies Iäht keittopuuhii ja viis miestä jatko
pelluuta.
Vähä aejja peästä se kokki tulj kysymää, keitetäänkö lammas kokonaa.
— Kokonaa, kokonaa, sillä passoohaa sammoo soppoo syyvvä kaks erj
kertoo, jos tähettä jeä.
Kokki olj ryhtynnä toemeesa ja höpissynnä iteksee, että:
— Tästä keitosta passoo keittee kosto kortinpelloojille.
Ja enstöeksee se paeskas lampaa nahkonee, suolinee ja sorkkinee pattaa,
ku sae sen kirvespohjalla ohtaa kopastuvvaa hengettömäks. Samalla
kertoo se potatittii huuhtomattomina koato sekkaa. Sitte se mänj
kortinpelloojae luo ja sano, että:
— Se lammas olj laehanlaene ja sentähe pitäes panna voeta siihe
keittoo.
— Niissä meijjä reppuloessa on voeta. Ota niistä voeta, minkä varut
tarvihtovas.
Kokki keräs viijje miehe reput kaenaloosa, kanto kottaa ja runttas
kaekki pattaa lampaa sekä perunoehe sekkaa. Laetettuvvaa aekamoese
rompsu paan ala läht se paenamaa koko talosta tuntemattomaa suuntaa.
Ku näläkä alako kortinpelloojae sisuksia näykkiä, mänj ne kokkiaa
kahtelemmaa, kuullaksee millonka lammaskeitto joutuu. Kovimpa mieste
nenät venäht pitkiks, ku heille selitettiin, että kokki on hävinnä,
niinku tina tuhkaa, ja että koassa on semmoene soppa kiehumassa, ettei
sitä taejja syyvvä herrat eikä narritkaa. Ja tämä viimmese arvelu
heistä joka mies usko, koska ne ties, että heijjä hoararepuessaa olj
vanahoja kenkiä, hajallisia jalakarättiä, likasia alusvoatteita,
tupakkata sekä kaekkea muuta monenmoesta hörtöö, jos kohta toesessa
puoliskossa olj ruokatavaroetae. Parj miestä läks karkuria perästä
ajamaa. Mut rautatieasemalla ne sae kuulta, että se olj noussunna
junnaa, vaekkei kukkaa muestanna, minnekkäpäe mänövää. Luultavoo on,
ettei se pitkiä matkoja junassa matkustanna jo siitäe syystä, että
sillä olj 'matti kukkarossa'... Ku miehet tulj takas talloo ja kaekki
viis miestä kirroelj kaverisa keittämee kostosoppoo, sano talon isäntä,
että:
— Mittees tuossa kirroelemalla kieltänne kulutatte! Jos työ kaekki
Juvalta outte, niin tavotatteha työ sen sieltä kottiinnuttuvanne ja
voette sitte keittopalaka maksoo.
— Ei myö nii vissii tiijjetty, olko se Juvalta, vaekka se sano
olovasa, vastas miehet.
Ja sillon tuummas isäntä ja sen suu olj virnallaa, että:
— Aeva oekee on arvelu, ettei se Juvalta ollunnakkaa, se kun nimittäe
aena sano, että:
— Jos nuo kaverit lienöö Juvalta, niin minä oun vielä — Juvemmalta...