Tällä teoksella, joka liikkuu sekä kirjoittavassa että esittävässä
teatterissa, tämän esteettisissä ja käytännöllisissäkin ilmiöissä,
on vaatimattomana tarkoituksena lisätä osaltaan meidän tavattoman
niukkaa teatterikirjallisuuttamme. Etenkin ne esseet, joissa
pyritään psykologisiin näyttelijäkuvauksiin ja jotka ovat olleet
meillä melkeinpä kokonaan viljelemätöntä aluetta, ovat saattaneet
allekirjoittaneen tämän kirjan julkaisemiseen. Sillä meillä ei
todellakaan ole lupa enää lykätä kirjallista velanmaksuamme oman
polvemme näyttelijätaiteen edustajille, joiden taiteellinen elämäntyö
tämän elävimmässä mielessä on vain saman ikäpolven kuvattavissa,
ei myöhempäin. Tätä näyttelijäluonnekuvausta pyrin ajan ollen
laajentamaan siten, että koko maan näyttelijäkunnat ja näiden
regianedustajat tulevat tasasuhtaisesti edustetuiksi, mikä päämäärä
ei — käytännöllisistä syistä — ole vielä tässä teoksessa ollut
toteutettavissa.
Siihen nähden, että tähän kokoelmaan on otettu myös useita
teatterielämämme organisatiota ja seuranäyttämöittenkin
maallikko-teatteria koskevia kirjoitelmia, viittaan selitykseksi
vakaumukseeni, että teatterilaitostamme käytännöllisestikin
kokonaistava työ kuuluu oleellisena probleemina juuri meidän
etsikkoaikaamme. Sitäpaitsi: suomalaisella teatterikirjailijalla ei ole
vielä ulkonaisia mahdollisuuksia teatterielämän eri olojen käsittelyyn
erikoisteoksin.
Tämän kokoelman kirjavuudelle siis lienee puolustukseksi ahtaitten
olojemme asettama kova välttämättömyys.
Samasta syystä en suinkaan ole pyrkinyt yhtenäiseen
teatterifilosofiseen oppirakennelmaan, joskin toivon havaittavan
määrätyn personallisen draama- ja teatterikäsityksen olevan kaikkienkin
kirjoitelmien yhteisenä pohjana ja perustana.
Urajärven Åsassa 20 p:nä elokuitta v. 1928.
_Tekijä_.