AKIANTERI. He, etkö sinä ymmärrä, että minä puhun Sipillan ennuskirjan
ja tunnusmerkkien kautta.
AMALIA. Et sinä taida aina itseäsikään ymmärtää.
AKIANTERI (Lähennellen). Minä vaan... että tuota... etkö sinä tahtoisi,
että hm... Hölmölässä sanottaisiin, että Akianterilta on mennyt jalka
poikki, hm, kuten sanotaan.
AMALIA. Tee puujalka!
AKIANTERI. Ja kun me palaamme kotiin, niin minulle tuotaisi, hm, keppi,
hm, että voisin kävellä, ymmärrätkös yskää!
AMALIA. Kotiin, mitä? Siitä asti kuin se viisauden kaivo keksittiin, ei
kukaan enään ymmärrä ketään Hölmölässä.
AKIANTERI. He, no, kun minä putoon saarnastuolista niinkuin sanotaan,
he!
AMALIA. Saarnastuolista?
AKIANTERI. He, sinun kanssasi... tuota noin, kun meidät kuulutetaan.
AMALIA. Vielä mun mitä! Kuulutetaan! Sinun kanssasi!