IX. Uhrit y.m. tapoja ja taikoja.

_Kuuppalan_ kalmistossa oli ollut hyvin suuri tuomi, jonka juurelle

uhrattiin ensimmäinen piimämaito, kun lehmä oli poikinut, ensimmäinen

uutisvilja, j.n.e. Sitä palvelusta katsoivat vennäinuskoiset

velvollisuudekseen jatkaa, niin kauan kuin tuomi oli pystyssä ja

tuomea ei kukaan tohtinut hävittää, sillä se oli pyhä puu. Vihdoin

tuli Jaakkimalainen, joka humalapäissään hakkasi poikki tuomen. --

Melkein jokaisella vennäinuskoisella ryhmällä oli oma uhripaikkansa

puun tai kiven juurella, niin _Riekkalan_ Timoskassa, niin _Soskussa_

ja _Savojassa_.

_Hämeenlahden_ niemellä, jossa ennen kreikanuskoisien talot olivat,

oli puuristi ja sen ympärillä kiviä. Tämä oli uhripaikka. "Kun

Parikkalan mies humalassa sen perkasi, sai hän tyrät".

_Lapinlahden_ Laskelan mäellä oli puuristi, siihen uhrattiin

juhlapäivinä rahoja ja muuta.

_Ruotsaaressa_ on niinikään risti, jonka juurelle venemiehet

uhrasivat rahaa.

_Ristiniemellä_ Tervun kylän maalla kolme virstaa hovista

Heinisenmaahan päin on risti kasvavassa petäjässä, jonka luo

venemiehet uhrasivat. Välistä ottivat toiset pois, mitä toiset olivat

panneet, mutta se, joka ei pannut mitään sijaan, tuli sairaaksi.

_Kumolan_ molempiin kalmistoihin uhrattiin ennen ja uhrataan

luultavasti vielä nytkin, etenkin vanhempaan [etupäässä rahaa], joka

on Tervun puolella.

Vennäinuskoiset käyvät kalmistoissa vainajia muistelemassa. Sinne

viedään ruokaa kahdesti vuodessa, syksyllä kekrinlauantaina ja

keväillä kuolleiden pääsiäisenä (tiistaina pääsiäisen jälkeisellä

viikolla). Ruoka syödään kalmistossa. -- "Kumolan vennäinuskoisissa

on vielä paljon taikauskoa". Vielä 15 vuotta takaisin he eivät

perjantaipäivinä kyntäneet eivätkä karttaneet.

_Sorolan_ saaressa salmen korvalla lopottiin [Lahdepohjaan], päin

on suuri kivi, jonka halkiin on paljon uhrattu. Täällä kävivät

Kumolalaisetkin Jyrinpäivinä uhraamassa, niin että tulisi rauhallinen

kesä. -- Hyvin vanhat ihmiset muistavat vielä niitä aikoja, jolloin

vennäinuskoiset kävivät Sorolan kalmiston paikalla "mölimässä tai

pomiluittamassa".

Kirjavalahden kestikievarin luona oleva kalmisto on myös ollut vanha

uhripaikka.

Kansantaruja Laatokan luoteis-rannikolta: kesällä 1879 · 第 13 / 14 题