_Kurkijoen tuomarinarkisto_, ulottuu ainoastaan viime vuosisadan
myöhempään puoliskoon, vaan asiakirjoista voi kumminkin saada
kaikenmoisia tietoja myös edelliseltä vuosisadalta, esim. Käkisalmen
ja Sortavalan kaupunkien oikeuksista, y.m.
_Kurkijoen kirkonkirjat_ alkavat 1700 luvun keskivaiheilta ja eivät
sisällä juuri mitään erittäin mainittavaa.
_Jaakkiman kirkonkirjat_ alkavat vuodelta 1732 ja sisältävät
ainoastaan tavallisia virallisia tietoja. Kirkossa säilytetään
kumminkin vielä useita kirjoituksia ison vihan ajalta, jotka ovat
osittain sangen hupaisia.
_Sortavalan kirkonarkisto_ kuuluu palaneen tämän vuosisadan alussa,
jonka tähden siitä ei paljon tietoja voine saada.
_Sortavalan kaupunginarkisto_ sisältää asiakirjoja ainoastaan tältä
vuosisadalta.
_Sortavalan ruununvoudinarkisto_ samaten. Nykyinen ruununvouti
säilyttää kumminkin ison hevoiskuormallisen vanhoja virkakirjeitä
viime vuosisadan loppupuolelta, jotka hän oli ostanut huutokaupassa
makulatuurina edeltäjänsä perillisiltä.
_Impilahden kirkonkirjat_ alkavat vuodesta 1758 ja ovat tavallista
laatua.
_Kitelän_ kreikanuskoisen seurakunnan _kirkonkirjat_ ovat tältä
vuosisadalta, niin myös _Salmin_, jossa tulipalo sanottiin
hävittäneen vanhemmat kirjat tämän vuosisadan alussa.
_Valamon_ monasterin vanhat aikakirjat ovat hävinneet ja ovat munkit
siinä luulossa, että Ruotsalaiset monasterin hävitettyänsä olivat
vieneet nämä kirjat Ruotsiin, jossa niitä muka vielä piilossa
pidetään.
Lisäys.
Tähän liitetyt kartta- ja asemapiirrustukset [jätetty tästä
digiversiosta pois, mutta löytyvät esim. Dorian pdf-tiedostosta]
ovat Maanmittausylihallituksen kartoista kopioitut. Näissä on
merkitty muutamia sellaisiakin linna- ja kirkkomäkejä y.m., joista
en matkallani kuullut kerrottavan, vaan joita olen maanmittarien
toimittamista, karttoja seuraavista selityksistä löytänyt.
Vaikka tähän olen kirjoittanut ainoastaan kansan suusta kokoomiani
tietoja semmoisina, ilman mitään selityksiä, en lopuksi voi olla
huomauttamatta eräästä seikasta, joka saattaa valaista vanhoja
asutussuhteita Laatokan luoteisrannalla. Jo tähän liitettyjä
asemapiirrustuksia tarkastamalla voi kohta huomata, että melkein
kaikkien vanhojen kirkkopaikkojen ja hautausmaiden likeisessä
läheisyydessä on ainakin yksi linnamäki ja välistä useampiakin,
kun sen sijaan kauempana näistä vanhoista pesäpaikoista linnamäet
ovat verrattain harvinaisia. Niin on Kurkijoen kirkon läheisyydessä
maanviljelysopiston vieressä linnamäki; Kannansaaren vanhan kirkon
eli monasterin luona on Hämeenlahden linnamäki, Kuuppalan kalmistojen
lähellä on kaksikin linnamäkeä, Soskuan joen rannalla keskellä kylää
yksi; Harvian kalmiston luona on Lapinlinna eli linnamäki; Sorolan
vanhan kirkon vastassa Papinsaaren toisella puolella on Linnankanta
niminen niemi; Miklin Kirkkojärven rannalla on linnamäki, niin
myös Otsoisiin kirkon vastassa lahden toisella puolella; salmessa
Tukianmäen, Telkinniemen ja Pohjin kylien välissä Tokkarlahden suussa
on Linnasaari ja rannalla linnamäki; Möntsälän kirkon vastassa taas
on toisella rannalla linnamäki ja toisella Lapinlinna, -- Siinä,
missä on ollut hautausmaa tai kirkko, on luonnollisesti myös ollut
jotensakin tuntuva asutus. Koska nyt jyrkimmillä mäeillä näiden
vanhojen kalmistojen läheisyydessä on linnan nimet ja useimmilla
niistä vielä on selviä vallinjäännöksiä, niin voi hyvin arvella,
että nämä linnamäet olivat entisien asukkaiden turvapaikkoja, joihin
he aina vihollisien äkkirynnätessä pikaisesti vetäytyivät vieden
mukanaan kalliimman omaisuutensa. -- Mäkilinnat olivat tietysti
vanhemmat kuin kirkot, sen tietää myös kansantaru, joka kertoo,
että Hämeenlahden linnamäellä oli silloin linna, kun Kannansaareen
kirkko rakennettiin, ja tämä kirkko oli vanhempi kuin tuo tiettävästi
vanha kirkko Kurkijoen suulla, joka antoi nimen koko pitäjälle.
Luonnollista on, että kreikanuskon juurtuessa Karjalassa kirkkoja
rakennettiin asukkaiden pesäpaikkoihin ja täten tulivat linnamäet ja
kirkot olemaan vierekkäin toiset ruumiillisena ja toiset hengellisenä
turvana. -- Ehkä samaa laatua kuin tässä mainitut linnat, kenties
vain vähän vahvemmin varustettu, lienee tuo alkuperäisesti
karjalainen Käkisalmenkin linna ollut, jonka ruotsalaiset vuonna 1294
valloittivat ja joka sitten kohta joutui venäläisten haltuun.