Kreikanuskoisien karjalaisien alueella on ennen aikoina melkein
jokaisella suurella kylällä ollut oma rukoushuoneensa (tschassovna,
sässynä) ja sen ympärillä eli läheisyydessä hautausmaa (kalmisto,
kuusikko). Vasta nykyaikana on kielletty näihin kalmistoihin
hautaamasta ja ovat nyt sässynätkin jääneet mätänemään. Tuommoisia
entisiä hautausmaita ja sässynäpaikkoja sekä kappelikirkkojen
paikkoja tavataan Laatokan rantamailla lukuisasti semmoisissakin
seuduissa, joissa nykyään tuskin on ainoatakaan kreikanuskoista
perhettä. Nuo kalmistot ovat melkein kaikki korkeilla mäeillä ja
erinomaisen ihanoilla paikoilla. Tahdon tässä luetella joukko
kalmistoja, joista kuulin kerrottavan. Vaikka aion luetella
melkein yksinomaan Kurkijoen, Jaakkiman ja Sortavalan saariston
ja rantakylien kalmistoja ja luetteloni etenkin Sortavalan alalta
on vaillinainen, antanee se kumminkin vähän selitystä muun muassa
entisien eläjien asuntopaikoista ja voi olla osviittana niille, jotka
pääkalloja tutkivat tai kokoilevat.
Kurkijoella.
_Huhmarmäki_, maantien vieressä Riekkalan kylässä,
_Sinvuori_ Raholan kylässä ja
_Mammalanmäki_ kirkon ja pappilan välillä, ovat ennen mainitut.
_Sässynämäki_ on Hämeenlahden kylässä rannalla, Kannansaaren ja
Kurkijoen kirkon välillä.
_Raholanniemellä_ sanotaan ennen olleen kirkko.
_Pappilan_ kirkonpuolisella pellolla on kalmisto.
_Aromäen_ kylässä on hiekkamäki, josta on löydetty paljon luita.
"Sota-aikana lie tänne ihmisiä haudattu".
_Elisenvaaran_ kalmisto on jo mainittu, niin myös
_Kannansaaren_ kalmisto.
_Savojan_ kylässä on hautausmaa ja mätänyt sässynä.
_Soskuan_ kylän Löysänurmella on ennen ollut kirkko, jonka
vieressä joen varrella on pelto nimeltään Kalmisto. Siinä on
kevättulvan jälkeen pääkalloja vierinyt jokeen.
Lyhyt virsta alempana on talonpaikka, jota kutsutaan
_Hautausmaaksi_. Siinä on ollut sässynä ja siinä on omenakuoppia
tehdessä löydetty luita.
_Soskuan kylän Kesäkalliimäki_ on melkein kokonaan kalmistona,
vaikka taloja on sen päälle rakennettu. Tässä kaivoin ja löysin
lätäkköjen kivien alta kolmen korttelin syvyydessä suuren
ihmisluurangon, jonka pää oli sivullaan ja oikea olkapää liki
nenää. Eräs ukko sanoi kalmistoa meteliläisien haudoiksi.
Toinen ukko kertoi nuorra ollessan eräänä sunnuntaina toisien
poikien kanssa löytäneen syltä pitkän ja kyynärän leveän latakan
kiven alta ihmisluurangon. Se oli ollut joen toisella puolella.
_Kuuppalan_ kylässä lähellä rantaa kirkolle päin on
kivikkokummussa kalmisto, "johon hauattiin sota-aikana, kun Ruotsi
mäni Vennäinmaalle ja täältä mäni kansa pois ja jätti rahat
maahan". Kuuppalassa on myös
_Tontin_ kalmisto ojan toisella puolella.
_Lapinlahden Laskelanmäellä_ oli ennen ollut sässynä ja sen
alapuolella pöyhöää kyntäessä suuria ihmisluita; "mahtoi olla
meteliläisiä", sanoi muuan mies.
_Lapinlahden eli Ryhmälahden_ rannalla on hautausmaa, jossa
vieläkin on ristejä pystyssä. Hiukan ylempänä on vanhan sässynän
lahonneita seiniä ja siitä vieläkin ylempänä on Kirkkomäki.
Sässynä-paikalla (toisen tarun mukaan Kirkkomäellä) sanotaan
vanhoina aikoina olleen iso kirkko, joka oli Walamoa vanhempi ja
jonka kellot sota-aikana upotettiin Papinniemestä lahteen.
_Lapinlahden Retsossa_ on vanhoina aikoina ollut hautausmaa (ja
sässynä?). Siinä on nykyään talon piha ja on kuoppaa tehdessä
löydetty luita ja mätäneitä lautoja.
_Tervun_ myllyn luona on Kalmistomäki.
_Tervun_ hovin vanhan karjakartanon luona on löydetty paljon
luita.
_Tervun_ kylän Immosessa on Kirkkomäki ja sen vieressä pellon
sisällä on kumpu eli "kentäs", josta on löydetty ihmisluita.
Siinä sanottiin olleen rahakasna eli aarre. Tässä lie ollut
entisen Tervun kappelin kirkko. Lapinlahden vanhan kappelin
kirkko oli arvattavasti mainitun Ryhmälahden rannalla.
_Tervun_ Veijalassa sanottiin olleen kirkkomaa. "Siitä on
löydetty meteliuskoisien luita".
Jaakkimassa.
_Kalksalossa_ Niulasen riutan luona on ollut "vennäiuskoisien
kirkko ja hautausmaa. Sitä kutsutaan kalmistoksi".
_Kesvalahden_ kylässä Niemelässä sanotaan myöskin olleen
kirkkomaa. Se on luotomaakumpu, jossa kasvaa nytkin näreitä.
Likellä samaa paikkaa oli 80 vuotta takaisin löydetty
"lapinmiekka" pellosta rahakasnaa etsiessä.
_Kuhkaan_ kylässä Pamolan saaressa sanotaan ennen olleen kirkko
ja hautausmaa, josta kyntäessä vieläkin löydetään luita.
_Kuhkaan_ kylässä Siprosaaren Kuusikkoniemessä kuuluu olleen
hautausmaa.
_Kuhkaan_ saaressa Sihvolan ryhmässä rannan vierteessä on
kalmisto, johon ennen aikoina vennäinuskoisia haudattiin.
Lähellä samalla rannalla _Lahen ryhmässä_ on läävää tehdessä
löydetty ihmisen pääkalloja.
_Kumolassa_ on ollut kaksi sässynää ja kaksi kalmistoa,
toinen joen suun vasemmalla puolella, toinen sen oikealla.
Vasenpuolista kalmistoa, joka on korkealla mäellä ja tiheässä
kuusikossa, käytetään vieläkin hautausmaana, vaan sässynä on jo
hajoamaisillaan.
_Harvin_ kylän Osippalan ryhmässä on pieni kalmisto, johon vielä
äskettäin on haudattu; siinä on myös sässynän seiniä jäljellä.
_Sorolan_ saaressa on kaksi kalmistoa liki salmen rantaa. Toinen
on salmen suussa Lahenpohjaan päin Frimanin hovin nykyisellä
pihalla, toinen taas salmen suussa Harviin päin pellolla kallion
alapuolella; tämä lienee vanhempi. Edellisen vieressä oli ennen
kirkko, josta vielä on jäljellä muutamia kiviraunioita. --
Kansantaru: "Sorolan kirkko hävitettiin suuren sodan aikana.
Venäläiset menivät pakoon ja kirkonkellot hukutettiin salmen
suuhun ja kivet pantiin päälle. Silloin oli sota suurempi kuin
milloinkaan uuden testamentin aikana".
_Sorolan_ salmen toisella puolella on _Hietasenkennäs_, josta on
löydetty paljon ihmisen pääluita.
Samaten manteren puolella salmen korvassa on _Kontiinmäki_, jossa
vielä 50 vuotta takaisin oli risti; siinä sanotaan myös olleen
kalmisto.
_Sorolan_ Kokonniemellä lie vielä viides kalmisto.
_Mikli_-joen suussa on ennenmainittu _Kirkkomäki_. Siinä
on hautausmaa ja raunioita vanhasta kirkosta. Lähellä on
_Järkynmäki_. Siinä taas on _Kirkonkapale_ niminen kentäs, josta
myös on luita löydetty. Miklin kirkonkellot ovat tietysti tarun
mukaan upotettu Kirkkolampiin Ruotsin sodan aikana, kun kansa
pakeni pois. Pappila sanotaan olleen Kirkkolammin suun toisella
puolella Helkalistussa, josta myös on ihmisluita löydetty. --
Entiset Sorolan ja Miklin kirkot olivat nähtävästi samannimisien
kappelien kirkkoja ja kylät tämän seudun asukkaiden pesäpaikkoja.
Miklin kylään luetaan nykyäänkin puolitoista sataa taloa ja
kutsutaan sitä kansan kesken Pesä-Mikliksi.
Miklijoen suun toisella puolella _Ohvonassa_ on löydetty luita
valliraunioiden luona.
Sortavalassa.
_Otsoisissa_ on Laatokan lahden rannalla hautausmaa. Siinä
tuntuu jälkiä vanhan kirkon kivijalasta. Tämäkin kappelin kirkko
sanotaan hävinneen silloin, kun Ruotsi valloitti maan.
_Kirjavalahden_ kestikievarin luona ojan varrella sanotaan ennen
olleen sässynä ja kalmisto.
_Suuressa Tulolassa_ on _Sässynämäki_ ja sen ympäri kalmisto,
josta on löydetty luita.
_Läskelän_ joen suulla on vielä nytkin hautausmaa.
_Möntsälän_ kirkkosaaressa on kalmisto; 40 vuotta takaisin oli
siinä sässynäkin. Samalla paikalla sanotaan ennen olleen kirkko,
jonka Ruotsin sota hävitti; nyt on siinä ainoastaan risti.
Pappila oli ollut Kannaksen kylässä. -- 1500 luvulla oli Möntsälä
niminen kappeli.
_Möntsälän_ salmen länsipuolella Hiienselkään päin on
_Kalmistomäki_, josta on luita löydetty.