Miettinen. Wiljakainen, Sopanen.
_Wiljakainen_. Teidän kaikista kaikkein nöyrin palvelijanne! Mikä suuri
kunnia minun vähäiselle huoneelleni! Suvaitseeko teidän ekselensinne
tunkeutua armosta minun puotiini. (Itsekseen.) Woin pyhimmän valan
tehdä siihen, että kymmenen ruplaa on kohta minun taskussani. (Wasili
menee sisälle, Wiljakainen seuraa jäljessä.)
_Miettinen_. Antakaamme nyt tieto hänen tulostansa Kaarl Ivanovitsalle.
_Sopanen_. Hiin, hyvin välein, välein!
_Molemmat_ (huutavat). Kaarl Ivanovits! Kaarl Ivanovits!