Joulu.
Lunta satoi kosteahkoina raskaina akanpaloina hämäränä
jouluaatto-iltapäivänä.
Ajotie oli lapioitu leveäksi, ja Vangenin talossa oli viljalyhteitä
asetettu aitan katolle.
Lattiat ja rappuset olivat vastapestyt, kupari- ja messinkiastiat
hohtivat kyökissä. Ja tallissa ja navetassa, renkituvassa ja
leivintuvassa oli kaikki järjestyksessään paikallaan. Valjaat
olivat vastarasvatut ja puhdistetut, ja reet ja kelkat suden- ja
karhunnahkavällyineen olivat valmiina käytettäväksi.
Ylhäällä vierashuoneessa paloivat koivuhalot kaakeliuuneissa, ja sängyt
hienoine, loistavanvalkoisine lakanoineen olivat auki lämpiämässä.
Paal ja Lars, renki, olivat jo aikaisin aamulla lähteneet Figarolla
ja isolla Ruskolla kumpikin isoreellään vastaanottamaan Jessiä ja
jouluvieraita kolmen penikulman päässä olevaan kievariin.
Nuori Groth oli päivällisaikaan ajaa sujahuttanut rappusten eteen
kauniilla mustalla hevosellaan kulkuset kilisten. Hän oli saanut
käytettäväkseen hienon vierashuoneen salin päässä.
Tuossa tuli pikku Blacken pukkirekineen kotiin Ra-tädin luota, --
Marianne reessä ja Merete takana pukilla. He olivat vieneet sinne
tuomisia, -- makupaloja kaikista joulun herkuista, -- sekä Mariannen
koruommellun tyynyn Ra-tädin nojatuolin selkänojaan. He palasivat nyt
tuoden tädin tavallisen joulutervehdyksen: suljetun kirjekuoren, jossa
oli viisi taalaria kullekin tyttärelle.
Ja nyt tuli Rein kotiin -- kuten musta piru lumisateesta, kuten
Kvigstad sanoo.
Hän oli ollut huonolla tuulella konttorissa nyt joulun aikaan, oli
ollut niin kiukkuinen, että hänen kanssaan oli ollut vaikea tulla
toimeen, -- tehnyt työtä kuin seppä, vastannut hajamielisesti kun
joku oli häneltä jotakin tiedustellut, ja sitten oli hän kiirehtinyt
metsään olipa sitten varhainen tahi myöhä. Väki kertoi nähneensä tulen
loistavan myllyrakennuksesta. Hän otti sen metsästysasemakseen ja teki
sinne tulen.
Ja lunta yhä raskaammin ja sankemmin sataessa alettiin kuulostaa yhä
innokkaammin ja katsoa tielle vierasten tuloa odottaen, ja kuumeen
tapaisella levottomuudella viimeisteltiin valmistuksia.
Joulukakkuja leikattiin palasiksi teen kera tarjottavaksi. Lasilautaset
ja maljakot täytettiin kermahyytelöllä ja kohomunkeilla; kermakakkuja,
juutalaiskakkuja, Berlinin leivoksia ja "Fire Species" nimisiä herkkuja
asetettiin pöydälle, ja olutta ja maitoa tuotiin kellarista.
Puolipimeässä huoneessa valaisi ainoastaan tulennos uunissa ja
joulupöytä odotti kolmine kotona valettuine haarakynttilöineen, jotka
olivat valmiit sytytettäviksi...
-- Teekeittiö oli jo kauvan kiehua porissut. --
Ja Marianne seisoi kyökissä ja valvoi poron kyljyksen ja hanhen
paistumista, -- viimemainittu oli lahja Ra-tädiltä, jonka mielestä
vanhan tanskalaisen tavan mukaan jouluaattoiltana piti olla hanhi
pöydässä.
Nyt tuli Schmidt hengästyneenä ja lumesta märkänä kyökkiin ja ilmoitti
kuulleensa kulkusten kilinää joelta.