"Isä... isä!"... kuuli hän äkkiä huudettavan takanaan -- -- Merete
siellä tuli nopein askelin hänen jäljissään rappusissa...
"Sinä et _saa_, sinä et saa, isä, sinä et _saa_ irtisanoa Reiniä..."
kuiskasi hän tuskin kuuluvasti.
Tuomari katsoi hämmästyneenä Mereteen ja hänen kasvoilleen tuli tutkiva
ilme.
Mutta hän ei kysynyt... Ja Merete juoksi ihastuneena takaisin, mennen
sisään kyökin ovesta.
Tuomari nousi hyvin hitaasti, pysähdellen, rappusia ylös ja mietti...
Hän oli saanut kuulla kuin sävelen lempityttärensä sisimmästä
sydämenpurkauksesta.