JAHVETTI: Sanon vain sen, että jos omanpuolelaisia olisi, en minä
toisenpuolelaisia kysyisikään, vielä vähemmän kaupunkilaisia, minkä
maineisia kulkureita lienevätkään.
HILDA: Ja sanon minä sen, en minä niin huonoon taloon tulekaan, johon
kulkureita kysytään (nousee äkäisenä lähteäkseen).
JAHVETTI: Elähän siltä, setvitään, setvitään, jos mitenkuten saataisiin
tasan käymään.
HILDA: Itselleenkö se isäntä kysyisikin?
JAHVETTI: Se se olisi mieliteko.
HILDA (ylpeästi): Sitten ei muuta kuin morjekset pois vain (aikoo
lähteä).