Kun Denry astui Beau-Siten ruokasaliin, joka oli tyhjennetty
tanssiaisia varten, herätti hänen pukunsa huomiota enemmän
omituisuudellaan kuin loistavuudellaan tai merkityksellään. Hänellä oli
yllään jonkinlainen kiinalais-kuosinen nuttu, jonka hänen vaimonsa oli
laatinut sinisestä palttinasta, sekä litteä kiinalainen hattu, jonka
he olivat yhdessä kyhänneet pahvista. Mutta hänen reisiään verhosivat
luonnottoman väljät ratsashousut, jotka olivat suurenmoisen ruudukkaat
ja leikatut hullunkurisesti liioitellen englantilaista kuosia. Hän oli
ostanut niitä varten kankaan Montreux'n räätäliltä. Niiden alapuolella
oli perin tiukat säärystimet, nekin englantilaiset. Kysyttäessä, mitä
tai ketä hän otaksui edustavansa, hän vastasi:
"Tietenkin kiinalaista ratsuväenkapteenia."
Ja hän tuikkasi monokkelin vasempaan silmäänsä ja tuijotti.
Yleensä odotettiin Nellien esiintyvän Lady Jane Greynä. Mutta hän
ilmestyikin Punahilkkana yllään kreivitär Ruhlin unohtunut vaippa.
Heti hänet huomattuaan Denry riensi luokse liikutellen jalkojaan ja
heilutellen monokkelia vasemmassa kädessään tavalla, joka muistutti
voimakkaasti erästä koko seurueelle tuttua olentoa. Syntyi yleinen
nauru. Ihmiset havaitsivat, että ajatus oli tavattoman hullunkurinen
ja sukkela, ja nauru levisi kuin kulovalkea. Samalla eivät eräät
henkilöt olleet kuitenkaan aivan varmoja siitä, ettei Denry ollut
tässä irvikuvassaan harhautunut hiukkasen hienoimmasta mausta. Ja
kaikki pelkäsivät salaisesti, että voisi tapahtua ikävyyksiä kapteeni
Deverax'n saavuttua.
Mutta kapteeni Deverax ei saapunutkaan. Métropolen joukko tiesi kertoa,
ettei häntä ollut näkynyt hotellissa päivällisellä; oletettiin hänen
lähteneen Montreux'hon ja myöhästyneen vuoristojunasta.
"Molemmat tähtemme pimenneet samalla haavaa!" sanoi Denry, kun
Clutterbuckit (edustaen koko Englannin historiaa) kummastuneina
tuijottivat häneen.
"Kuinka niin?" huudahti Clutterbuckien serkku. "Kuka se toinen on?"
"Kreivitär", sanoi Denry. "Hän matkusti iltapäivällä -- kello kolmelta."
Ja koko Métropolen joukko joutui murheen valtaan.
"Maailmassa on niin paljo yhteensattumuksia", sanoi Denry painokkaasti.
"Ette suinkaan tarkoita sillä", virkkoi rouva Clutterbuck
hermostuneesti naurahtaen, "että kapteeni Deverax on -- hm -- lähtenyt
kreivittären perässä?"
"En suinkaan", vastasi Denry hurskastellen. "Sellaista ei ole koskaan
juolahtanut päähäni."
"Minun mielestäni te olette kerrassaan omituinen ihminen, herra
Machin", sanoi rouva Clutterbuck vihamielisenä ja laisinkaan uskomatta
tätä vakuutusta. "Saisinko luvan kysyä, mikä tuo puku on olevinaan?"
"Kiinalaisen ratsuväenkapteenin", sanoi Denry kohottaen monokkeliaan.
Kaikesta huolimatta tanssiaiset onnistuivat oivallisesti, ja vähitellen
suvaitsivat poissaolevan kapteeni Deverax'n jyrkimmätkin kannattajat
nauraa Denryn kiinalaiseleille. Denry joutui myöskin johtamaan
kotiljonkia ja sai siitä suuret kiitokset Beau-Sitelta. Vieraat
olivat yhtä mieltä siitä, että Denry suoriutui kunniakkaasti, kun
ottaa huomioon, ettei hänen nimensä ollut Deverax. Myöhemmin hän kävi
konttorissa ja palattuaan kuiskasi vaimolleen:
"Kaikki on hyvin. Hän on palannut hengissä."
"Mistä sen tiedät?"
"Tiedustin juuri puhelimitse."
Siitä pitäen Denryn mieliala oli hurjan hilpeä. Ja jostain syystä,
jota ei kukaan voinut käsittää, hän pani vasemman käsivartensa
siteeseen. Hänen yrityksensä sovittaa monokkeli vasempaan silmäänsä
oikealla kädellä oli vastustamattoman hullunkurinen ja tuli kaikille
katselijoille ehtymättömäksi naurunlähteeksi. Kun metropolelaiset
nousivat rekiinsä lähteäkseen kotiin -- lumisade oli lakannut -- koetti
Denry yhä vielä yleiseksi riemastukseksi sovittaa monokkelia vasempaan
silmäänsä oikealla kädellä.