Vielä on tässä pääluvussa tutustuttava siihen veroon, joka oli
myöhemmän keskiajan koko virkamieskunnan yhteinen suuri varastoaitta:
nimismiesveroon (länsmansränta).
Tätä monessa suhteessa merkillistä veroa mainitaan harvoin keskiajan ja
vielä uudenkaan ajan vanhimmissa verokirjoissa, syystä ettei kruunulla
ollut suoranaista tekemistä sen kanssa. Tämä vero oli näet syntynyt ja
kehittynyt kokonaan ulkopuolella kruunun vakinaisen verolaitoksen. Se
oli alkuaan paikallinen kinkerivero käräjäin ylläpitämiseksi ja
käräjillä käyväin virkamiesten palkkaamiseksi; se suoritettiin,
kannettiin ja suureksi osaksi nautittiinkin pitäjäin käräjäpaikoissa,
nimismiestaloissa. Se jäi siten pitäjäin ja virkamiesten keskinäiseksi
asiaksi.
Vasta uuden ajan alussa tämä vero kokonaisuudessaan joutui kruunun
haltuun, jolloin kruunun luonnollisesti myöskin tuli vastattavaksi
virkamiestensä palkasta; mutta senkin jälkeen jäi osa nimismiesverosta
käytettäväksi vanhaan paikalliseen tarkoitukseensa.
Ainoa keino nimismiesveron tuntemiseen on sen jälkien seuraaminen
kruunun tileistä uuden ajan alussa.
Selvässä ja yksinkertaisessa muodossa esiintyy nimismiesvero uuden ajan
alussa Raaseporin läänissä. Nimismiehet nostivat pitäjissään erityistä
nimismiesveroa seuraavalla tavalla:[923]
kultakin veromarkalta
3 1/2 vakkaa rukiita
3 1/2 " ohria
3 1/2 " kauroja, sekä
kultakin 10 veromarkalta
1 talvikuorma heiniä.
Veroa maksettiin kaikissa läänin pitäjissä samalla tavalla. Näin
kertyneestä verosta otettiin kaurat linnaan, mutta muut erät olivat
jätetyt nimismiesten käytettäväksi käräjäkestityksissä. Käräjöin
pitäminen oli nimismiesten tärkein velvollisuus, ja ilmeistä on, että
nimismiesveron varsinainen tarkoitus on ollut juuri käräjille
kokoontuneiden hallitusherrain ja kruununväen ruokkiminen ja
majoittaminen.
Raaseporin läänin nimismiesvero kokonaisuudessaan ilmestyi v. 1540
kruununtileihin ja niihin jäi. Sen kautta tuli koko vero uudelle
kannalle, muuttui luonteeltaan kruununveroksi, vaikka todellisuudessa
vero vielä jäi käräjäin yhteydessä käytettäväksi, siten että määrätyt
virkamiehet siitä saivat määrätyt osansa. Myöhemmin tapaamme osia
läänin nimismiesverosta virkamiesten palkkaetuina.[924]
Ahvenanmaalla nimismiesvero maksettiin taloluvun (mantal) mukaan.
Vaikka verokirjoissa sanotaan, että vero suoritettiin eri pitäjissä eri
tavalla, sen mukaan miten ovat yleisen tien varrella, olivat maksut
kuitenkin hyvin samanlaatuiset kaikkialla maakunnassa, kuten
seuraavasta 1540-luvun verokirjain mukaan tehdystä taulukosta
näkyy:[925]