Hämeen vanhimpain maakirjain mukaan ei Hollolan alueella maksettu
tie- ja siltaohria eikä -humaloita vaan _uisko-sopimusohria ja
uisko-sopimushumaloita_.[564] Vero-oppaiden mukaan "uisko" merkitsi
matkavenettä tai pitäjänvenettä.[565] Puheenaoleva vero siis Hollolan
alueella tarkoitti veneitten hankkimista tai veneliikenteen
ylläpitämistä -- hyvin luonnollinen tehtävä tässä vesistöseudussa,
josta tärkeitä veneteitä haaraantui Pohjois-Hämeeseen ja Savoon.
Seuraavina aikoina Hollolan alueella usein esiintyvät "pitäjänveneet",
joilla tehtiin virallisia kyytejä.[566]
Aikoinaan on tällaisten matkaveneitten ylläpitäminen ollut laillinen
velvollisuus muissakin Hämeen vesipitäjissä, koskapa v. 1507
Saarioisten ja seur. vuonna Kulsialan pitäjät saivat yhteissakkoja
"uiskonsa" vuoksi.[567]
Myöskin Hämeen itäpuolella, Saimaan vesistön piirissä tapaamme tähän
kuuluvan kruununveron. Lapveden ja Taipaleen pitäjissä maksettiin uuden
ajan alussa neljänneskunnittain erästä veroa siten, että pitäjän
viidestä neljänneksestä kolme maksoi 72 tynnöriä verotervaa, mutta
kaksi suoritti -- _veroveneen_.[568] Muolassa ja Hanttulassa asti
maksoivat neljänneskunnat tervaveroa, vaikka se siellä suoritettiin
rahassa.[569] Lapveden veneet kaiketi olivat samanlaisia kuin Hämeen
"uiskot", ja terva oli kai niitä veneitä varten.
Savossa jos missään oli pidettävä huolta kruunun veneliikkeestä ja
niinpä siellä uuden ajan alussa olikin sitä tarkoittava vero yleinen.
Järjestys oli täällä sellainen, että Liistonsaaren (Säämingin) pitäjän
neljänneskunnat vuosittain toimittivat linnaan kukin matkaveneen, mutta
muista neljästä pitäjästä maksettiin sen sijaan n.s. kavasohria siten,
että jokainen neljäskunta maksoi joka kolmas vuosi 2 puntaa, mikä
vastasi 4 pantiin maksua vuodessa.[570] Savon neljänneskuntain
linnaveroon kuului myöskin terva, 1 tynnöri tai sen vastineeksi 2
pannia ohria neljänneskunnalta.[571]
Mutta meren rannikollakin voimme seurata tämän veron jälkiä. Porvoon
läänin vuotuinen vero sisälsi uuden ajan alussa erityisen
neljänneskuntaveron, johon kuului 1/2 tnr. _tervaa_ sekä lisäksi eri
määriä kaloja tai niiden vastikkeita.[572] Tämä Porvoon läänin
neljänneskuntavero jäisi selvittämättömäksi arvoitukseksi, ellemme jo
tuntisi, mistä on kysymys. Kun asiakirjat kertovat voudin Porvoon
läänissä tehneen virkamatkoja veneellä,[573] niin arvelemme hänellä
alkuaan olleen virkavenekin.
Samaa alkuperää lienevät olleet Raaseporinkin läänin _tervarahat_,
jotka ovat merkityt v:n 1451 tileihin jokaiselta pitäjältä maksetuiksi.
Uuden ajan alussa tätä veroa maksettiin verokunnittain.[574]
On näin saatu selville, että sisä-Suomen järvialueilla on keskiajalla
ylläpidetty virallista liikennettä julkisilla "matkaveneillä", joiden
hankkiminen oli talonpoikain velvollisuus. Hämeessä tämä liikenne
ilmeisesti oli järjestetty siten, että pitäjät ylläpitivät tällaisia
veneitä määrätyissä paikoissa tai maksoivat sitä varten erityistä
veroa. Savossa sitävastoin toimitettiin veneet tai niiden korvaus
linnaan, joka oli maakunnan vesiteitten keskuksessa. Mielenkiintoinen
on tämän veron esiintyminen Porvoon ja Raaseporin lääneissä. Saamme
tästä jonkinlaisen käsityksen siitä, miten kruunu vanhimpina aikoina
veronmaksajain avulla järjesti virkamiestensä ja muun väkensä matkat
sielläkin, missä teitä ja siltoja ei ollut.