4. AHVENANMAALAINEN PITÄJÄ.

Kristinusko levisi Ahvenanmaalle aikaisemmin kuin muihin Suomen osiin.

Ahvenanmaan kirkkorakennuksetkin ovat vanhempia kuin Suomen muissa

seuduissa, arvellaanpa Hammarlandin kirkko rakennetuksi jo 1100-luvun

puolella.[266] Sikäläiset muut vanhat seurakunnat, Jomala, Finström,

Saltvik ja Sund, olivat olemassa jo 1300-luvun alkupuolella,

luultavasti jo aikaisemminkin. Ahvenanmaan provastia mainitaan v. 1322.

Mutta Ahvenanmaalla tavataan myöskin maallinen pitäjälaitos, mikä

alueellisesti täydellisesti sopeutui kirkolliseen pitäjäjakoon, joten

Ahvenanmaan pitäjät olivat sekä seurakuntia että maallisia yhdyskuntia.

Nämä Ahvenanmaan maalliset pitäjät ovat ilmeisesti olleet paikallisia

oikeusyhdyskuntia, joilla on ollut omat tuomarinsa. Vielä 1600-luvun

alkupuolella oli Ahvenanmaalla pitäjäntuomareja. Heitä oli silloin yksi

kussakin Ahvenanmaan kahdeksassa emäpitäjässä, he olivat

talonpoikaisia, kirjoitustaidottomia miehiä ja toimittivat

maanmittailua, verojen tasoittelua ja nähtävästi muitakin

tehtäviä.[267] Paikallishallinnon suureen merkitykseen nähden

keskiaikana on luultavaa, että pitäjäntuomareja on Ahvenanmaalla ollut

keskiajallakin, vaikkei heistä suoranaisia tietoja olekaan säilynyt.

Ne lukuisat käräjät, joita keskiajalla tiedetään pidetyiksi Ahvenanmaan

kirkoilla, olivat kaiketi yleensä pitäjänkäräjiä, vaikkei sitä

nimenomaan olisi sanottukaan; v. 1419 mainitaan erityisesti

Finströmissä pidettyjä pitäjänkäräjiä.[268]

Erityistä huomiota herättävät pitäjäin käräjäpaikat. "Sundin kirkon

luona" mainitaan keskiajalla käräjiä tiheään pidetyksi, ensi kerran v.

1381.[269] Samoin pidettiin käräjiä Saltvikin kirkolla, Jomalan

kirkolla ja nähtävästi myös Finströmin, Lemlannin ja Ekkerön

kirkoilla.[270]

Pakanuuden aikana ja vielä keskiajalla oli Suomessa tapa pitää käräjiä

taivasalla.[271] Kun Ahvenanmaan vanhimmilla kirkoilla ja pitäjillä

niin yleisesti on luonnonpaikkain eikä kyläin nimiä, on lähellä se

ajatus, että pitäjät ovat saaneet nimensä pitäjän yhteisestä

käräjäpaikasta. Se omituinen sattuma, että Jomalan pitäjän Jomalan tila

v. 1700 määrättiin tuomarin puustelliksi,[272] ei ehkä olekaan sattuma,

vaan muisto ikivanhasta käräjäpaikasta. Huvittava on Radloffin

tiedonanto, että useat Ahvenanmaan vanhimmat kirkot ovat kruunun

omistamalla maalla,[273] Jos tosiaan niin on asianlaita, niin

kruununmaa tässä varmaan edustaa aikaisempaa pitäjän yhteismaata, s.o.

todenmukaisesti käräjäpaikkaa. Tämän mukaan Ahvenanmaan vanhimmat

kirkot olisi rakennettu muinaisille käräjäpaikoille.

Vahvistusta näille mielipiteille saamme Gotlannista, jonka muinaisilla

hundareilla oli nimensä hundarissa olevasta käräjäpaikasta.[274] Samoin

Tanskan "Herred" (kihlakunta) nimiset yhteiskunnalliset alueet, jotka

todennäköisesti ovat sen maan vanhimpia aluelaitoksia, olivat

muodostuneet yhteisen käräjäpaikan perusteella, jolle paikalle

sittemmin pääkirkot (Herredskirker) rakennettiin.[275]

Myöskin pitäjä (socken) esiintyy Gotlannissa oikeudellisena

yhdyskuntana, mutta vain hundarin alapiirinä.[276] Ahvenanmaan suuret

emäpitäjät näyttävät kuitenkin pikemmin verrattavilta Gotlannin

hundareihin kuin pitäjiin. Näköjään Ahvenanmaan pitäjäjako ei ole

elimellisessä yhteydessä muinaisen tridung-jaon kanssa, koska Saltvikin

ja Hammarlannin pitäjät kumpikin olivat jaetut kahden tridungin kesken.

Vaikea kuitenkin olisi uskoa, että pitäjä kuuluisi johonkin toiseen

oikeusjärjestelmään kuin siihen, jonka ylempinä asteina esiintyivät

tridung ja koko maakunta. Pitäjä- ja tridungjaon eroavaisuuden on

mahdollisesti aiheuttanut kirkollinen aluemuodostus, joka muuten

kaikissa kohdin noudatti alkuperäistä pitäjäjakoa.

Uuden ajan alussa Ahvenanmaan 8 vanhaa pitäjää olivat jakaantuneina 17

nimismiespiiriin (länsmansdöme), joissa kussakin oli erityinen

virkamies, 10 piirissä varsinainen nimismies (länsman) ja muissa

"nimitysmies" (nempningeman). Nämä nimismiespiirit olivat

veronkantoalueita ja niissä pidettiin kruununkäräjiä. Ne olivat valtion

hallinnollis-oikeudellisia alueita, jotka muodostuivat linnahallinnon

mukana, eikä niillä sellaisina ole välitöntä yhteyttä alkuperäisten

paikallisten laitosten kanssa.

Suomalaisia keskiajan tutkimuksia: Veroja, laitoksia, virkamiehiä · 第 33 / 90 题