Näiden numeroiden johdosta sanoo muuan sanomalehden-kirjoittaja:
"Kun otetaan huomioon, että vain verraten harvat näistä ovat lapsia,
niin on luultavaa että joka kolmas Lontoon täysi-ikäisistä ajautuu
johonkin tällaiseen hoitolaan kuolemaan, ja ruumiillisen työn
tekijäin keskuudessa täytyy suhteen tietysti olla vielä suurempi."
Näistä numeroista saattaa jotenkuten arvioida, kuinka lähellä
tavallinen työläinen on vaivaishoitolaisen tilaa. Tähän tilaan joutuu
monenlaisista syistä. Siitä on esimerkkinä tällainen ilmoitus, joka
oli eilisaamun lehdissä:
"Palvelukseen halutaan konttoriapulaista, joka osaa Pika- ja
konekirjoitusta sekä laskuttamista. Palkka kymmenen shillinkiä (2 1/2
dollaria) viikossa. Ilmoittauduttava kirjallisesti" j.n.e.
Ja tämän päivän lehdissä luin eräästä kolmekymmentäviisi-vuotiaasta
konttoriapulaisesta, joka oli lontoolaisen työhuoneen hoidokkina ja
oli joutunut oikeuteen tehtäviensä laiminlyömisestä laitoksessa. Hän
väitti suorittaneensa erilaiset tehtävänsä hoidokiksi tulostaan asti,
mutta kun johtaja lähetti hänet kiviä särkemään, niin hänen kätensä
kävivät rakoille, eikä hän voinut suorittaa urakkaansa loppuun. Hän
ei ollut milloinkaan tottunut kynää raskaampaan työkaluun, selitti
hän. Oikeus tuomitsi hänet rakkoisine käsineen seitsemäksi päiväksi
pakkotyöhön.
Tietysti vanhuus johtaa vaivaishoitolaan. Ja sitten tapaturma,
sattuma puuttuu asiaan, mies, isä, leivänhankkija kuolee tai tulee
työkyvyttömäksi. Mies vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa elää nipin
napin kahdenkymmenen shillingin viikkopalkan varassa -- ja Lontoossa
on satojatuhansia sellaisia perheitä. Pakosta -- ja vain puoliksi
eläen! -- heidän täytyy kuluttaa koko palkka viimeistä pennyä myöten,
niin että vain viikon kehno palkka erottaa tämän perheen vaivais- ja
nälkäkurjuudesta. Silloin sattuma puuttuu asiaan, isä murskaantuu,
ja siinä sitä ollaan. Kolmen lapsen äiti voi niin vähän taikka ei
mitään. Joko hänen täytyy luovuttaa lapsensa kunnalle lastenkotiin,
voidakseen vapautua ansaitsemaan jotakin itsellensä, taikka hänen
täytyy etsiä jostakin "hikipajasta" työtä ja tehdä sitä kurjassa
komerossa, minkä vähillä tuloillaan voi asunnokseen hankkia. Mutta
"hikipajoissa" määräävät palkkatason aviovaimot, jotka sitä tietä
hankkivat lisiä miestensä ansioihin, ja naimattomat naiset, joiden
tarvitsee huolehtia vain omasta viheliäisestä toimeentulostaan. Ja
täten määrätty palkkataso on niin alhainen, että äiti ja hänen kolme
lastansa voivat elää vain todellista elukkaelämää ja nälkää nähden,
kunnes he kuoliaiksi riutuneina pääsevät kärsimyksistään.
Osoittaakseni, että sellainen äiti, jolla on kolme lasta
elätettävänä, ei voi kilpailla nälkäpalkkoja maksavassa
teollisuudessa, lainaan esimerkeiksi päivän sanomalehdistä seuraavat
kaksi tapausta.
Muuan isä kirjoittaa närkästyneenä, että hänen tyttärensä
työtovereineen saa 8 1/2 pennyä krossilta laatikoitten
valmistamisesta. He valmistavat joka päivä neljä krossia. Heidän
menonsa olevat 8 pennyä raitiotiemaksuja, 2 pennyä leimoihin, 2 1/2
pennyä liimaan ja 1 penny lankaan, niin että he yhteensä ansaitsivat
1 shillingin 9 pennyä eli kumpikin päiväpalkakseen 10 1/2 pennyä.
Toisessa tapauksessa tuli Lontoon köyhäintarkastajan luo muutama
päivä sitten vanha seitsemänkymmentäkaksi-vuotias vaimo pyytäen
apua. Hän oli olkihattujen tekijä, mutta hänen oli täytynyt lopettaa
se työ saamansa palkan vähyyden takia, se kun oli -- 2 1/2 pennyä
kappaleelta. Sillä maksulla hänen oli täytynyt hankkia reunanauha ja
silittää hatut.
Eivätkä sellainen äiti ja hänen kolme lastansa, joiden kohtalosta
nyt puhumme, ole tehneet mitään pahaa, mistä heitä niin olisi
syytä rangaista. He eivät ole tehneet syntiä. Sattuma vain iski,
siinä syy; mies, isä ja ansaitsija, murskaantui. Sellaista ei
voi varoa. Sitä sattuu umpimähkään. Sattuma voi pelastaa perheen
Kadotuksen-kuilun pohjalta, mutta vielä helpommin se voi syöstä sen
sinne. Mahdollisuudet voidaan kiteyttää kylmiksi, säälimättömiksi
numeroiksi, ja muutamat numerot lienevät tässä paikallaan.
Herra A. Forwood laskee, että joka vuosi:
1,400 työläisestä 1 saa surmansa.
2,500 työläisestä 1 joutuu täysin työkyvyttömäksi.