Muut pety ei,
vain se, ken uskon, unelman on oma
ja joka syösty on, kun peittyy pois
tää pii vein loma.
Muut kärsi ei,
vain se, ken lieto on kuin muusain mieli
ja jonk' on lempi viritetty niin
kuin viulun kieli.
Muut köyhdy ei,
vain se, ken rikkaaks syntymässä luotiin,
vain se, ken vaivaistaloon tapojen
kuin hylky tuotiin.
Muut sorru ei,
vain se, ken täst' ei ole maailmasta,
vain se, jot' taivas kotiin ikävöi
kuin pientä lasta.